› Keskustelut › Luonto › Ilmastonmuutos

Esillä 9 vastausta, 581 - 589 (kaikkiaan 589)
1 2 3 … 57 58 59
  • Visakallo 18.12.2019, 16:48

    Tolopainen: ”Yleensä metsiä lannoitetaan sitä varten että puut kaadetaan alta 10v lannoituksesta ja ainakin puolet biomassasta menee selluksi.”

    Tuntuu Tolopaisen seudulla olevan hieman toisenlainen meininki kuin meilläpäin. Tähän asti kaikki lannoituskohteet, jotka on meillä ehditty päätehakata, tukkiprosentti on ollut yli 90.

    Jätkä 18.12.2019, 17:10

    Kun lähdetään siitä totuudesta, että vain hoidettuja metsiä kannattaa lannoittaa, niin päätyy tyhmempikin lannoittaja siihen tulokseen, että lannoittamalla kannattaa tuottaa tukkipuuta. Kun kolmoskehitysluokkaa, jossa käytännössä kaikki puut ovat hyvälaatuisia tukkirunkoja – lannoitetaan ja viimeistään kahdeksannella kasvukaudella toisen kerran, niin tukkiprosentti on varmasti yli 80.

    Toisessa lannoituskerrassa tukkiosuus lisääntyy enemmän kuin kokonaiskasvu onkaan, koska kuituosuus pienenee koko ajan. En ajattele parruja ja pukkutukkeja tukkipuuna, vaan ainoastaan ”isoa ” tukkiosuutta.

    Kuitupuuta ei kannata tuottaa lannoittamalla.

    Puuki 18.12.2019, 18:15

    Tukista tulee sahatavaraa n. puolet tai vähän alle tukkitilavuudesta, sahanpurua n. 5 % ja loput menee yleensä hakkeeksi sellunkeittoon tai polttopuuksi.

    Arvokasvun suhde kokonaiskasvuun on suurimmillaan n. 17 cm keskiläpimitan puilla.  Se on silloin liki 1/3-osan enemmän kuin vaikkapa 23-25 cm läpimitan puilla.  Riippuu tietysti metsän tilanteesta, mittavaatimuksista ja puutavaralajien hintasuhteesta mutta yleensä eniten muutosta kuitupuusta tukkipuuksi ja arvokasvua tulee , kun keski-lpm on n. 17 – 23 cm. Silloin vois olettaa, että eniten arvokasvua saadaan 1. lannoituskerran aikana.  Toisaalta jos lannoitetaan heti harvennuksen jälkeen , saattaa harvennusvaikutus ja lannoitus lisätä kasvua vasta vähän myöhemmin.

    Jos puiden pituuskasvu jatkuu pitkään tavallista parempana lannoituksen avulla , saattaa tukki% joskus vähän laskeakin. Suurin tukki% on suht. lyhyillä mutta paksuilla puilla.

    A.Jalkanen 20.12.2019, 11:16

    Uuden ilmastopaneelin jäsenistä tunnen paremmin vain kaksi, Tuula Packalenin ja Kristiina Reginan. Molemmat ovat osaavia ja asiallisia.

    Suomen ilmastopaneeli:

    Puheenjohtaja Markku Ollikainen professori Helsingin yliopisto (ympäristö- ja luonnonvaratalous) Jäsenet Antti Arasto tutkimusjohtaja VTT (energia) Ari Ekroos professori Aalto-yliopisto (oikeustiede) Jouni Jaakkola professori Oulun yliopisto (terveys ja ilmastonmuutos) Sirkku Juhola professori Helsingin yliopisto (sopeutuminen) Paula Kivimaa tutkimusprofessori SYKE (liikenne ja kestävä kaupunki) Hannele Korhonen tutkimusprofessori, toimialajohtaja Ilmatieteen laitos (ilmasto- ja ilmakehämallinnus, skenaariot) Jarek Kurnitsi professori Aalto-yliopisto (rakentaminen) Jukka Käyhkö professori Turun yliopisto (maantiede, ilmasto-opetus) Peter Lund professori Aalto-yliopisto (energia) Tuula Packalen tutkimusprofessori, ohjelmajohtaja LUKE (metsätieteet) Kristiina Regina tutkimusprofessori LUKE (maaperä ja luonnonvarat) Jyri Seppälä professori, tutkija SYKE (kestävä kulutus, kuntien ilmastotyö) Annukka Vainio apulaisprofessori Helsingin yliopisto (sosiaalipsykologia, viestintä ja käyttäytyminen) Timo Vesala tutkimusprofessori Helsingin yliopisto (nielut).

    petep 20.12.2019, 11:33

    Suomi laittaa maapallon ilmastoasiat kuntoon ja toimii koko maapallon sosiaalitoimistona. OK

    A.Jalkanen 23.12.2019, 09:32

    Metsäteollisuuden joululahja: Timo Jaatinen kirjoittaa tänään Hesarissa, että teollisuus laatii keväällä ilmastotiekartan sekä kehittää luonnonhoitoa ja suometsien hoitoa. ?

    Nimetön 23.12.2019, 09:39

    Ilmaston kuntoon laittamiseksi pitäisi ensin saada maapallon väestönkasvu pikaisti pysäytettyä. Ja pitkällä aikavälillä käännettyä lievään laskuun.

    Visakallo 23.12.2019, 09:47

    Kenelleköhän se Suomen metsäteollisuuden joululahja menee…  – Ettei vain kilpailijamaillemme!

    Tolopainen 23.12.2019, 09:54

    Suomessa kannattaisi tuo ilmastoasioista vosuminen lopettaa ja potkasta vihreät ulos hallituksesta ennenkuin taloudelle tapahtuu mitään isompaa vahinkoa. Voimme vahingoittaa liian tiukalla politiikalla vain omaa talottamme, emme auttaa maailman pelastumista.

    Ilmaston lämpenemisestä ei näin pohjoisesa ole mitään haittaa, vaan paljon hyötyä.

Esillä 9 vastausta, 581 - 589 (kaikkiaan 589)
1 2 3 … 57 58 59