Keskustelut Luonto Ilmastonmuutos

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 589)
  • Tolopainen

    Eikä sitä, että vanhat kannot lahoaa. Miljoonien hehtaarien alueilla. Metsät ei sido lainkaan hiiltä, jos niin kävisi ne olisivat hiilikenttien päällä.

    Planter

    Verkkouutisista  sellainen löytyi, hakkuissa poistunut hiilikin on laskettu metsän sitomaan hiileen. Kyllä MMM on asian uutisoinnissa ihan täysin kuutamolla.

    https://www.verkkouutiset.fi/metsien-hiilinielut-kutistuivat-eu-komission-kasittelyssa/

    A.Jalkanen

    Kiitos linkistä! Eihän se lausunto siinä mielessä ole sammakko, että kyllä metsät sitovat tuon verran biomassaa. Se mitä ihminen metsien kasvulla tekee, on toinen asia. Lauseella haluttiin tuoda esiin mittakaavavertailu. Se kuvaa hyvin metsien suurta merkitystä Suomelle.

    Miettikääpä jos Venäjällä ja Kanadalla olisi metsien pinta-aloillaan yhtä tehokkaat hiilen sitojat kuin Suomessa ja Ruotsissa!

    MJO

    Mitä se meille kuuluu, mitä tekevät? Kuten esimerkiksi Kanada, jonka metsät ovat hiilipäästö. Niillä joilla ei ole metsänieluja, pitää ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa (aurinko tai tuuli) tai kokonaan päästötöntä ydinvoimaa esimerkiksi.

    Mitäpä se kenellekään muullekaan kuuluu? Jos ei ole nieluja, niin ei ole, eikä kiinnosta.

    Suomessa on turha kuvitella, muiden vähentävän päästöjä ja Suomen jatkavan samaan malliin.

     

    Puuki

    Taisi se 250 milj. t/v hiilidioksidia olla hiilen määrä kierrossa eikä metsien biomassaan sitoma määrä.  Osa siitä puun hiilestä hajoaa maassa ja haihtuu takasin ilmaan, osa sitoutuu maaperään ja osa puuhun.

    GP ja muut pienenevästä metsien hiilinielusta kohkaavat eivät halua kuulla kiertoajan pituisesta metsän kasvatuksen  ja -käytön kokonaisvaikutuksesta kasvihuonekaasuihin.  Luonnosta kiinnostuneiden pitäisi olla huolissaan varsinkin siitä, että fossiilisten raaka-aineiden käyttö lisää ,  kasvihuonekaasujen lisäksi, mm. merien saastumista muovista ja mikromuovista.

    Visakallo
    Tolopainen

    Ilmakehässä on hiiltä 2600Gt ja merissä vielä paljon enemmän. Tässä puhutaan aivan lillukan varsista. Yleensä metsiä lannoitetaan sitä varten että puut kaadetaan alta 10v lannoituksesta ja ainakin puolet biomassasta menee selluksi.

    Puuki

    Mutta onhan se lisäkasvu sitonut hiiltä pääosin juuri tukkipuuhun, josta suuri osa menee pitkäaikaiseen hiilivarastoon. Ainakin tuhkalannoitukseen pitäisi saada ”kompensaatiorahaa” koska Vartian ym. säätiötkin kerää rahaa pienempimuotoiseen hiilensitomiseensa.

    Jos ajatellaan , että puolet lisäkasvusta meneekin sellun tekemiseen, on sekin jonkinlainen ilmastoteko, koska osa sellusta käytetään korvaamaan fossiilista alkuperää olevia tuotteita.* .     Tulevaisuudessa entistä suurempi osa, jos vaan ei jotkut ”luonnonystävät” saa torpattua metsäteollisuutta Suomesta hiipuvaksi teollisuuden alaksi.    *(Lisäksi esim. sahanpurusta tehdään biopolttoaineita).

    A.Jalkanen

    Kiitos Visakallo linkistä!

    250 milj. t/v hiilidioksidia? Jos oletetaan että yksi kuutiometri puubiomassaa sitoo noin yhden tonnin hiilidioksidiekvivalentteja, niin vuotuinen runkopuun nettokasvu, 120 miljoonaa mottia, plus latvukset ja juuristot sitoo noin kaksi kertaa tuon verran. Kyseessä voisi olla myös bruttokasvu, josta pitää vähentää puiden kasvuhengitys, ja vain puihin varastoituva osa näkyy ihmissilmälle. Tietenkään tuo määrä ei jää kokonaisuudessaan metsiin, kun oksia ja hienojuuria kuolee koko ajan ja suurin osa vuotuisesta kasvusta hakataan pois. Virallinen luku linkissä:  140 miljoonaa plus metsämaa 10 eli yhteensä 150 miljoonaa.

    Planter
Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 589)