Ympäristöjärjestöt ovat pilanneet hyvän asian. Jos ne olisivat pitäytyneet tosiasioissa, eivätkä sortuneet edesvastuuttomiin ylilyönteihin, asiat etenisivät nyt paljon paremmin. Kun Time-lehti valitsi Greta Thunbergin Vuoden henkilöksi, oli selvää, että peli oli jo pelattu. Aikaisempia Time-lehden Vuoden henkilöitä ovat olleet mm. Adolf Hitler ja Vladimir Putin.

Jostain on jäänyt hataraan muistiin, että EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt olisi vain n. 11 %.   Varaa on parantaa tietysti, mutta vielä enemmän olis monella muulla maalla ja maanosalla ainakin tarvetta parantaa. Kiinassakin kuulemma ajetaan valtavia määriä jätteitä suoraan mereen. Saattaa mm niillä olla muiden haittojen lisäksi vaikutusta kasvihuonekaasujen muodostumiseenkin.  Jos/kun Suomi ottaa kärkihankkeeksi omalta osaltaan hiilineutraliteetin saavuttamisen, voi muut tärkeät asiat kuten esim. omien kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen jäädä liian vähälle.   Suurimmassa osassa maita kuitenkin pidetään muut asiat ykkösinä ja vasta seuraavana tulee hiilipäästöjen vähentäminen kuvioihin mukaan. Puola Euroopassa kovin hiilentuottaja eikä sillä ole aietta eikä varaakaan muuten kuin muiden rahoituksella sitä vähentää merkittävästi.

Hölmöintä olisi yksin yrittää ”esimerkin voimalla” pysäyttää ilmaston muutosta ja ajaa samalla talous & työllisyys huonoon kuntoon. Varsinkin metsän käytön osalta se on mahdollista nykyisin liikkellä olevien ”asiantuntija tietojen” pohjalta toimittaessa.  Parasta hiilinielun tuottokoneistoa ollaan joidenkin toimesta suitsimassa vähemmän hyvillä keinoilla hiilivarastoiksi vaikka toisin toimimalla olisi sekin tehokkaampaa varsinkin pitkityksessä , ja vielä lisäbonuksena taloudellisen puolen pysyminen kunnossa.  Kuitenkin ylivoimaisesti suurin ongelma on fossiiliset päästöt eikä metsät joka on mahdollisuus , ei ongelma.

Suomen ilmastopaneeli kertoi ykköstavoitteeksi sähköautojen latauspaikkojen lisäämisen. Se kertoo hyvin elävästi, miten kaukana todellisuudesta sielläkin kermakerhossa eletään.

Kermaa tai ei, mutta yleisesti ottaen ongelma on se, että kaikki ilmaston hyväksi tehtävät toimet maksavat aina jollekin jotain lyhyellä tähtäimellä. Kun oman palkan maksaa yliopisto tai tutkimuslaitos, ehdotettavat toimet eivät ole omasta pussista pois. Pitkällä tähtäimellä tietysti voi olla, että toimimatta jättäminen saattaa maksaa enemmän, mutta toisaalta voi käydä niinkin, että toimiminenkaan ei välttämättä pelasta kaikkea ja toisaalta voi aiheuttaa tuhoisia seurauksia vaikka yritykselle tai henkilökohtaiselle taloudelle.

Oma hiilijalanjälki on noin puolet keskimääräisestä suomalaisen tasosta. En aja bensa-autolla enkä lentele Kauko-itään, lisäksi lämmitys hoituu ilmalämpöpumpulla ja takalla pääosin. Liha on pääasiassa hirvenlihaa, jota käytän eikä maito pahemmin kiinnosta. Muovikasseja en osta.