› Keskustelut › Luonto › Ilmastonmuutos

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 589)
1 2 3 … 14 15 16 … 57 58 59
  • A.Jalkanen 4.10.2019, 10:47

    ”Ilmastopaneelin arvion mukaan nielujen tulevaa kokoa on vaikea ennustaa. Paneelin arvion mukaan hiilineutraalisuustavoite vaatii päästöjen leikkausten lisäksi metsänielujen kasvattamista. Nielujen menettämisen riskin takia hakkuita ei voi kasvattaa viime vuoden huipputasosta, vaan ne pitää laskelmien mukaan jäädä ennalleen 77 miljoonaan kuutioon seuraaviksi viideksi vuodeksi. Viiden vuoden jälkeen hakkuita voi lisätä 82 miljoonaan kuutioon.”

    https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat 4.10. kello 9.00.

    Maatalouden päästöistä puheen ollen, vähentämisen voisi aloittaa vaikka viennistä: Valio myy pelkästään Yhdysvaltoihin kolme miljoonaa kiloa juustoa vuodessa. Jos tuottaisimme ruokaa vain omiksi tarpeiksi, peltoalan tarve olisi paljon pienempi ja samoin päästöt ilmaan ja Itämereen. Ruuasta jouduttaisiin todennäköisesti maksamaan vähän enemmän, mutta homma olisi kestävämmällä pohjalla.

    harrastelija 4.10.2019, 11:01

    Tulipahan vielä käytä jatkuvan kasvatuksen päivällä. Metsäalan vetäjän ja koealojen käynnin jälkeen täytyy kyllä puhua ”jatkuvan kasvatuksen estopäivästä”! Kun puhutaan hiilinieluista ja jatkuvasta kasvatuksesta muka koko ajan peitteisestä metsästä, niin tällaisen metsän kasvu jää reilusti alle hoidetun metsän – eli jos kiintomotin kasvi sitoo tonnin CO2:ta, niin hiilensidonta on kokonaisuudessaan talousmetsässä monin kertainen kuten kasvukin.

    Sitten toinen kysymys päästöistä, onko talvella, nolloin lumi peittää maan ja kasvuakaan ei silloin ole, niin metsä päästölähde?

    A.Jalkanen 4.10.2019, 11:05

    Hyvä kysymys harrastelijalta. Koska kasvit ovat talvella pääosin lepotilassa, metsä ei ole ainakaan iso päästölähde. Maan alla pieneliöt jatkavat elämäänsä, joten sieltä voi tulla pieni määrä hiilidioksidia ja suolta metaania ellei se ole jäässä. Pelloilta voi tulla sulan maan aikaan samoin pientä maahengitystä eli hiilidioksidia ja lisäksi ravinnepäästöjä vesistöihin.

    Kun nyt päästiin maanalaisiin päästöihin, niin huomautan vielä, että jaksollisen metsänkasvatuksen maanmuokkauksen aiheuttamat päästöt eivät voi olla kovin suuret – etenkin jos huomioidaan muokkauksen aikaansaama kasvunlisäys ja kariketuotannon lisäys, joka palauttaa orgaanista ainesta takaisin maaperään. Maanmuokkaustavat ovat nykyään pääosin sellaiset, että paljon kivennäismaata paljastavaa äestystä käytetään vain karummilla kasvupaikoilla (joilla kuntta on ohut) ja rehevämmillä tehdään puolestaan mätästys, jossa käännetään vain pieni osa maanpinnasta. Luonto tekee itsekin samanlaista muokkausta, kun puut kaatuvat myrskyissä ja kivennäismaa paljastuu juurakon alta.

    Puuki 4.10.2019, 11:12

    Sehän meni niin, että lumipeitteinen ja avonainen ala varsinkin vähentää kasvihuonevaikutusta, kun lämpöä heijastuu takasin avaruuteen enemmän kuin tummasta alueesta.

    Nyt ollaan kiristämässä päästövähennysvaatimuksia entisestään. Se tietää sitä, että myös metsäpuolella sillä on vaikutusta. Toivottavasti otetaan huomioon kokonaisvaikutukset eikä vain yhtä tai kahta yksittäistä vaikuttavaa tekijää lasketa mukaan.

    Ehkä olisi kannattanut miettiä niitä (vanhentuneita 🙂 )lustotutkimustuloksiakin tarkemmin ennen kuin tehdään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilmaston tilanteesta ja niiden mukaan pidetään kovaa kiirettä.

    Remie 4.10.2019, 11:13

    Uskomatonta kuinka yksiin A.J kommentti osuu yksiin ajatusmaailmaani. Kun kuutioitua ei voida lisätä niin laatuun voi aina satsata ja panostaa. Nyt jos koskaan on laadun aika saada etulyöntiasema muihin metsätaloutta harjoittaviin maihin nähden. Toki sellu on nopeaa mutta jälki on kamala saavutettuun etuun nähden.

    A.Jalkanen 4.10.2019, 11:14

    Jos lämpenemisennusteet toteutuvat, lumipeite ja routa tulee olemaan eteläisen puolen Suomessa enemmänkin poikkeus kuin sääntö muutaman vuosikymmenen päästä.

    A.Jalkanen 4.10.2019, 11:24

    Remielle. Kommentti oli Ilmastopaneelin, ei minun. Itse olen sitä mieltä että kyllä metsien kasvua on mahdollista kasvattaa kestävästi vielä nykyisestä puun laadun siitä kärsimättä ainakin sinne 150 miljoonaan mottiin vuodessa. Jos hakkuita ei kasvateta aivan kasvun lisäyksen tahtiin, saadaan samalla lisää hiilinielua. Toimenpiteet on täällä jo moneen kertaan listattu mutta laitetaan vielä. Kivennäislannoite ei kuulu minun keinovalikoimaani muuten kuin siten että niillä voidaan korjata puu- ja turvetuhkan ravinne-epätasapainoa ennen metsään levittämistä.

    * Jatkuvapeitteinen kasvatus sopivissa kohteissa paksuturpeisissa turvemaan metsissä

    * Tuhkalannoitus turvemailla

    * Hyvä metsänhoito: maanmuokkaus, uudistaminen, taimikonhoidot, harvennukset

    * Jalostettu siemen mahdollisimman laajalle, vaikka sekoittaen sitä halvempaan siemeneen metsäkylvöissä (taimikasvatuksessa aina valiosiemen)

    * Hirvieläinkantojen säntillinen hoito

    * Monimuotoisuuden määrätietoinen edistäminen, suojelualueiden lisääminen eteläisessä Suomessa

    * Neuvonta ja valistus, myös suurelle yleisölle

    * Muuta?

    A.Jalkanen 4.10.2019, 11:28

    Puuki. Kun ei voida tietää etukäteen, kumpi vaihtoehto toteutuu, lämpeneminen vai kylmeneminen, niin on pakko varautua molempiin. Juuri tällä hetkellä lämpeneminen vaikuttaa todennäköisemmältä. Jos se ei toteudukaan, on hyvä olla varalla maassa fossiilisia lämmikkeitä ja turvetta. Uusiutuviin energioihin tässä joudutaan siirtymään joka tapauksessa.

    Puuki 4.10.2019, 11:29

    Mutta kun se ilman lämpötila saattaa muuttua kylmempäänkin suuntaan talvella ainakin Suomen seuduilla. Eipä sitä tiedä varmaksi ; voi lämmetäkin.

    Tuosta maanmuokkauksen vaikutuksesta olen samaa mieltä.  Erään tutkimuksen mukaan (Minkkinen ym.-98) avohakkuualueiden CO2:n päästöt oli ~ 550 g/m²/v 3-4 vuoden ajan hakkuun jälkeen.  Siitä voi laskea suunnilleen ajan,  jolloin lisääntynyt puun ja muun kasvillisuuden kasvu peittoaa sen päästön ja hiilinielua alkaa kertyä jatkuvasti lisää.

    Jos esim. kokonaiskasvu lisääntyy 25 % maanmuokkauksen ja jalostetun taimiaineksen avulla, niin kiertoaikana se voi tarkoittaa 5 m³/ha/v kasvupaikassa 70 v:n kiertoajalla n.90 mottia lisää puuta.  Päästöt lisääntyy siis max. n. 22 t mutta nielu lisääntyykin 90 t .

    Joillakin parhailla alkuperillä kloonatut puut on kasvaneet 50 % luonnontaimia paremmin. Koivulla taisi olla vieläkin isompi lisäkasvu mahdollista.

    Remie 4.10.2019, 11:31

    Havumetsät kasvaa tumman luston verran talvella . Ei kovaa puuta kertyy runkoon silloin. Kyllä yhteyttämistäkin tapahtuu talvella.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 589)
1 2 3 … 14 15 16 … 57 58 59