Keskustelut Luonto Ilmastonmuutos

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 589)
  • Remie

    A.J !

    Kuinka sen liuenneen Fosvorin käy poltetaessa. Eikö tuo arvokas aines häviä olemattomiin. Sitähän on rajallinen määrä ja ennustettu että 2050 olisi Fosvori loppu ja se tietää sitä että viljelyt koppuu ensimmäisenä. Sen jälkeen pitää käydä kasvuston kimpuun että saadaan liuonnutta Fovoria kasveille jota tuottaa meille ravintoa. Eikös se näin mene, mikäli olen ymmärtänyt oikein.

    Timppa

    Puu kasvaa palon jälkeen tosi hyvin. Kulotuksen metsämaata parantava vaikutus näyttää kestävän tosi pitkään.

    Ainakin meillä ovat 1911 metsäpalon jälkeen syntyneet männiköt kasvaneet aika huonosti kun vertaa puolet nuorempiin kasvatusmetsiin.  Asia erikseen on tietysti, jos maa on kunttaantunut niin pahasti ettei siihen synny uutta kasvustoa.

    En kyllä suosittele uudistusmenetelmäksi ainakaan  täällä Keski-Suomessa.  Toisekseen se typen väheneminen näyttää tekevän männyntaimista hirville erittäin hyvin maistuvia, minkä olen huomannut pienestä metsäpaloaukosta.

    Remie

    Onhan ihan nurinkurista että polttaa vanhan metsän että pääsee kasvattamaan uutta metsää. Parempi että antaa luonnon hoitaa uudistuminen , kyllä luonto tietää miten saa uuden kasvuston aokaiseksi.

    A.Jalkanen

    https://www.motiva.fi/files/3014/Metsatuhkan_ravinteet_takaisin_metsaan.pdf

    Kyllä tuhka sisältää jonkin verran fosforia. Polttaminen poistaa typen ja pääosin myös rikin.

    Remie

    Ai , tuo oli taas uutta. Tuolla toisella foorumilla oli tutkimus jätevedenpuhdistamon lietteestä kun poltetaan että fosvori kato olisi esteenä

    No eipä sillä väliä.

    Apli

    Suomalainen metsänomistaja on ilmastonmuutoksen varma hyötyjä, kasvukausi pitenee, keski-euroopan kilpailijat putoaa pois, tänne rakennetaan lisää sellutehtaita niin kalikalle tulee kyytiä, turpeesta halutaan eroon ilmastonmuutoksen takia ja se lisää energiapuun hintaa ja kysyntää.. Jotenka siinä syyt miksi metsätilojen hinnannousu jatkunee varmasti vaikka talous kyntää..

    A.Jalkanen

    Lietteeseen samoin kuin tuhkaan voidaan lisätä ravinteita lannoitekäyttöä varten. Pelloille tarvitaan kai paljon vahvempia lannoitteita kuin metsään? Tuhkan tärkein lannoitusvaikutus on maan happamuuden alentaminen eli kalkitusvaikutus.

    sitolkka

    Suomessa metsämaat tuppaa kunttaantumaan elleivät pitkään aikaan pala. Komeita on täällä paloalueiden männiköt. Ohutkunttaiset karut kankaat on asia erikseen. Toki riippuu myös pohjamaan viljavuudesta. Mikään menetelmä ei sovi joka paikkaan.

    Remie

    Tuhka nostaa  ph:n arvoa, nyt selvisi asia miksi perunoista tuli umpi rupisisia 1980 luvulla kun kaatelin tuhkat perunamaahan. Vielä muumio oppii uutta.

    Rane
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 589)