Mitä Suomessa hoitamattomia metsiä katsoo niin kovin paloherkkiä ne eivät ole. Lehtipuuvaltainen yleensä hoitamaton metsä ja usein sellainen lepikko että ei saa tuleen millään. Lehtipuupökkelötkin märkiä ja huonosti palavia.  Amerikassa palaneet metsät kasvavat taatusti palon jälkeen paremmin mitä ennen paloa kun kasvuun pääsevät. Kirves ja tuli; metsän parhaat lääkkeet.

Vaan olisi ollut järkevämpää Amerikassakin kerätä puut ja energia niistä talteen ennen kuin polttaa puut  metsäpaloissa.

A.J:llä oli hyvä linkki tiede-lehden lustotutkimuksesta.  Auringon lämmitysvaikutuksen vaihtelu näkyy siis viiveellä koska merien vesi toimii suurena lämpövarastona. Lisäksi lämpötilaan vaikuttaa maapallon akselikulman hidas vaihtelu. (Muiden vaikuttavien kasvihuonekaasujen ohella joista vain puhutaan).  Täällä pohjoisessa Golf-virran muuttuminen vielä lisäksi.  >Ilmasto viilentynyt 2000 vuoden aikana n. 0,6 ast.      1. vuosituhannen vaihteessa on ollut 1 ast. lämpimämpää kuin nyt . Gröönlannissa ja Islannissa on silloin viljelty ohraa. Ex- Oulunläänissä vehnää.

Metsän lisääntynyt kasvukin siten ehkä johtuu vain parantuneesta metsänkasvatuksesta, ikärakenteesta, maanmuokkauksen vaikutuksesta, jalostuksesta ja siirroista.   Kasvun lisääntymättömyydestä luonnonsuojelumetsissä oli päätelty, että CO2:n lisääntyminen ilmassa ei olisi vaikuttanut yhtään. Mutta se voi johtua siitäkin, että suojelumetsien kasvuhan ei lisäänny muutenkaan vaan hiipuu pikkuhiljaa verrattuna nuorempiin metsiin.  Jo 70-vuotisen käsittelemättömän kuusikon kasvusta n. 1/3 -osa on huvennut  lahopuuksi itseharvenemisen takia. N. yli 100 vuotiaat metsät hoitamattomina on jo melkein aina päästölähteitä eikä nieluja, kun kasvu ei vastaa enää luonnonpoistumaa.

Sulkeutunut oman onnensanojaan jätetty metsä muuttuu yleensä kuusikoksi, joka on melko paloherkkä kuivan puun lisääntyessä. Kuivimmilla mäntykankailla on vähän erilainen tilanne.

Männyt voi hyvin ja kasvaa nopeammin nuorena kuin kuuset, kun ei ole hirvistä haittaa talvisin. Talvilaidunalueilla on toisin. N. puolet on männiköitä alueella jolla olen metsiä hoitanut. (Osa omia ja osa on muiden.) Yhdellä palstalla hirvet pahemmin olleet haitolla. Mä-kylvöalueelle tuli sinne lopulta sekametsä, mäntyjä n. 1/3-osa , 1/3 -osa kuusia  ja 1/3 -osa koivuja. Kuuset mäntyjen kasvusta tilavuuden  puolesta jäljessä n. 50 % .

Mutta Kaliforniassa tilanne tosiaan eri kun maa erilaista ja jos ei kunttaa.

Perällä napakka totuus.