Maamieskoulussa opettiin ennen että se kasvutekijä joka on minimissä rajoittaa kasvua, vaikka muita olisi ylenmäärin.

Nyt kun tiedetään että minkä tahansa kasvutekijän lisääminen yleensä parantaa kasvua puilla, niin ilmeisesti suuri osa kasvutekijöistä on koko ajan sen optimin alapuolella, mutta ei kuitenkaan ihan minimissä.

Lämmön vaihtelu vuosittain vaikuttaa luston paksuuteen samoin varjostavan puuston poisto, tosin silloin vähenee myös juuristokilpailukin. Ravinteitten lisääminen, yksittäinkin, parantaa kasvua. Hiilidioksiidin vaikutusta ei pysty niin selkeästi toteamaan, mutta peltokasveilla ainakin jopa kasvin oman varjostuksen aikaansaama hiilidioksiidin nousu tuntuu jo. Muistelen että metsästäkin olisi joku tutkimustulos että jossain kasvuvaiheessa  esim lehtipuiden varjostus nostaa alla olevan hiilidioksiidin tasoa ja parantaa kasvua. Hiilidioksiidi taso yleisesti ilmassa muuttuu ilmeisesti niin pienin askelin että sen vaikutusta puun kasvuun on vaikea määritellä, mutta ilman vaikutustahan sekään ei jää.

lämpö ja valoisuus vaihtevat melko suurissa rajoissa ihan vuosittain, joten ei ole kovin helppoa määritellä edes sitä mihin suuntaan niiden keskiarvoinen muutos kulkee. Jos sitten on pystytty toteamaan joku hentoinen muutos johonkin suuntaan, niin sitten tehdään se moka että oletetaan muutoksen jatkuvan samansuuntaisena tulevinakin vuosina. Ilmasto on todella niin kaoottinen systeemi, ettei sen historiasta pystytä päättelemään mitään tulevaa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Mitä Taneli ja Hemputtaja vastaavat 12.2.17 klo 7:21 esittämääni kysymykseen?

Tekstiä/kysymystä Gla:ta: ”Mitä Taneli ja Hemputtaja vastaavat 12.2.17 klo 7:21 esittämääni kysymykseen?” Saa nähdä mahtuuko vastailu.

Tanelista en tiedä, mutta vastaan Kanada, eiku, en hyväksy kuin osittain.

Gla: ”Ok, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei voi aukottomasti todistaa, eikä viimeisten vuosikymmenien kehitys ole tae seuraavan viiden vuoden kehityksestä. Tiedehän edustaa vain parasta mahdollista saatavilla oleva tietoa ja korjaa itseään sitä mukaa, kuin tietoa tulee lisää.”

Ihan oikein muuten, mutta ilmastonmuutoksen kannattajat perustavat väitteensä mahtavaan konsensukseen. Sillä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Gla: ”Se kuitenkin on fakta, että ihminen on viimeisen sadan vuoden aikana käyttänyt kestämättömällä tavalla fossiilisia raaka-aineita.”

Mistä tämä fakta on peräisin eli ”kestämättömällä tavalla”. Äkikseltään yhtä hyvä fakta on sanoa luonnon varastoineen hiilidioksidia kestämättömiä määriä pois luonnon kierrosta.

Gla: ”Sen sijaan voimme ymmärtää, että co2-päästöjä pitää leikata rajusti ja nopeasti vähentämällä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Samalla oletettu ihmisen vaikutus oletettuun ilmastonmuutokseen vähenee.”

Jyhkeä päämäärä, mutta se kannattaa kertoa myös intialaisille ja kiinalaisille. Perussyy on liikakansoitus. Saastuminen on ongelma, mutta CO2 ei välttämättä ole suurin syyllinen. Hiilidioksidin suhteen ei kuitenkaan ole kiirettä. Luonto tarvitsee sitä.

Tuohon edelliseen (15.2.2017, 11:04) liittyen. Tämän vuoden puolella, joku Oululainen tutkijaporukka julkaisi tulokset, joiden mukaan aurinko on pääsyyllinen lämpenemiseen. Valitettavasti en muista enää tuota lähdettä.

Heidän työnsä oli myös tiedettä – tietääkseni – ja ihme kyllä, se sai mainintoja tiedotusvälineissäkin, vaikka ei ole ihan konsensus ”tiedettä”. Yleensä nuo poikkeavat tulokset on työnnetty hiljaa marginaaliin.

Ilmastohan muuttuu joka tapauksessa ja lämmintä jaksoa seuraa jääkausi. Mutta me emme niitä pysty välttämään.

Sensijaan voisimme toimia niin, että emme tuhoaisi elinympäristöämme tulevilta sukupolvilta saastuttamalla ja myrkyttämällä joka paikkaa.

Jos ilmasto lämpiää niin, että täällä ei voi asua, niin muutamme muualle asumaan ja elämään. Jos jääkausi tulee, muutamme sen edestä muualle. Ei se ole sen kummallisempaa. Ei kai kukaan edes kuvittele elävänsä tuhansia vuosia, jolloin joutuisi muuttamaan monta kertaa.

Lähinnä luontoa meidän pitäisi olla turmelematta, koska esim meret eivät puhdistu sillä, että kalat syövät muovit ja saasteet pois.