Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Visakallo Visakallo

    Kaikilla kolmella A.Jalkasen luettelemilla elämänalueilla on päästy viime vuosina aivan merkittäviin energiansäästöihin, mutta palvelimet ja tietoverkot  syövät nuo säästöt, eikä se edes riitä. Jostain syystä tätä asiaa ei vain haluta meillä tuoda julkisuuteen. Esim. Olkiluodon valmisteilla olevan ydinvoimalan tuottama sähkö tarvitaan kokonaan yhä lisääntyvien palvelinkeskusten ja tietoverkkojen ylläpitoon. Taitaa olla niin, että poliittiset puolueet ovat valmiita sivuuttamaan jopa aivan selvät tosiasiat, etteivät vain leimautuisi kehityksen vastustajiksi.

    Timppa

    Kuinka puut voisivat hyödyntää lisääntyneen hiilidioksidin?  Nehän tarvitsevat vettä, joka kulkee jossain kuoren alla putkissa oksiin ja lopulta neulasiin tai lehtiin.  Onko niissä putkissa ylimääräistä kapasiteettia?  Osaako joku kertoa.  Kyllä minusta yksinkertaisin selitys on kasvukauden piteneminen.  Itse siis uskon lämpenemiseen, siis yksinkertaistettuna lämpöastevuorokausien määrään.

    Kyllä hiilidioksidia taatusti löytyy kasville, jos on vettä ja energiaa.  Kuten tiedetään puiden kasvu on vuosituhansien aikana vaihdellut runsaasti.  Tuskin silloin on hiilidioksidin määrä vaihdellut, ellei sitten ehkä jonkun tulivuorenpurkauksen seurauksena lisääntynyt.  Mutta silloin on kasvu vähentynyt, koska taivas on ollut savupilven peitossa.

    Tietysti vuodesta toiseen tapahtuneet typpilaskeumatkin ovat pikkuhiljaa edesauttaneet kasvua.  Senhän näkee mm mäntymetsien rehevöitymisenä.

    JK

    ”Kuinka puut voisivat hyödyntää lisääntyneen hiilidioksidin?”

    Käsittääkseni kun ilmassa on enemmän hiilidioksidia, kasvien hengitystarve vähenee ja samalla niistä karkaa vähemmän vettä eli ainakin puiden vedenkäyttö tehostuu.

    Tolopainen Tolopainen

    Kasvien myös puiden kasvunopeus lisääntyy, kun hiilidioksidin määrä ilmassa kasvaa. Siksi kasvihuoneissa ilmaan lisätään hiilidioksidia. Kasvit ottavat sen suoraan ilmasta fotosynteesissä ei siihen mitään putkia tarvita. Vesi tulee juuriston  kautta.

    JK

    http://www.nature.com/nclimate/journal/v6/n8/full/nclimate3004.html

    Tuossa linkki tutkimukseen mitä muistelin. Sen mukaan taitaa olla niin että lisäkasvu tropiikissa on CO2 ansiota ja pohjoisessa ilmastonmuutoksesta johtuvaa?

    Jätkä

    Kun maakaasua alettiin suomessa saamaan, se tavallaan mullisti kasvihuoneviljelyn, kun lämmitys tehtiin hallikohtaisesti ja liekit tuottivat suurimman osan kasvuvoimasta sisäilmaan. Ei tarvittu muuta kuin vettä.

    Timppa

    Jos kasvu olisi kiinni hiilidioksidin määrästä, niin ymmärtääkseni silloin puiden kasvun pitäisi olla vuosittain vakio tai muuttua ainoastaan, jos hiilidioksidi lisääntyy tai vähenee.  Niinhän ei ole, vaan kasvu vaihtelee vuodesta toiseen lämpötilojen ja kosteusolojen seurauksena.  Tästä voi siis päätellä käänteisesti, että hiilidioksidin määrävaihteluilla on korkeintaan hyvin pieni merkitys.

    Tolopainen Tolopainen

    Puun kasvu menee tietenkin lämpösumman mukaan pääosin, siksi kasvu on paljon nopeampaa Etelä-Suomessa kuin Lapissa. Hiilidioksidi on yksi tekijöistä, joka on kasvulle välttämätöntä, jos sitä on liian vähän kasvu hidastuu, sellua ei voi syntyä ilman hiiltä. Tietenkin se vaikuttaa kasvuun silloin kun muut edellytykset täyttyvät. Maapallolla joskus sienet ovat olleet suurimmat kasvit ehkä niiden valtakausi palaa, jos ilmastomuutos tuhoaa metsät.

    hemputtaja

    Tolopaiselta lainattu pätkä:

    Maapallolla joskus sienet ovat olleet suurimmat kasvit ehkä niiden valtakausi palaa, jos ilmastomuutos tuhoaa metsät

    Saattaa ne olla suurimpia vieläkin. Sienistähän suurin osa on maan alla ja joku aika sitten taisi olla tarjolla epäily kanadalaisesta sienestä maailman suurimpana eliönä (ikääkin oli muistaakseni).

    Erehdynkö vai oliko niin, että niitä ei oikein pidetä kasvina. Ovat kyllä jonkun tutkimuksen (en muista viitettä) mukaan melko eteviä epeleitä. Väittivät syöttäneensä puulle merkattua hiilidioksidia ja kas, hetken päästä sitä löytyi naapuripuustakin. Sienet olivat kuskannneet sitä  ja naapuri ei ollut edes samaa lajia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puiden kasvu tarvitsee aurinkoenergiaa, hiilidioksidia, vettä ja ravinteita. Kaikilla näillä on alue jolla on minimi, maksimi ja optimi. Jonkun tekijän lisääminen voi lisätä kasvua, jos se ei ole vielä optimialueella. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei siis ole aikaisemmin ollut kasvien kannalta optimissa.

    Jos tarkemmin kiinnostaa fotosynteesin fysikaalinen pohja, voi vilkaista englanninkielisen jutun, löytyy esim. Google Scholarista:

    Pertti Hari, Jaana Bäck, Kari Heliövaara, Veli-Matti Kerminen, Liisa Kulmala, Annikki Mäkelä, Eero Nikinmaa, Tuukka Petäjä and Markku Kulmala. Towards quantitative ecology: Newton’s Principia revisited. Boreal Environment Research 19 (suppl. B): 142–152.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 620)