”Tuota tuota. En menisi vannomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi. Joku tuolla edellä epäili typpeä, mutta veikkaan hiilidioksidia (CO2). Sitähän sitä lisällään kasvihuoneisiin ja muistaakseni avomaallekin kaupataan ratkaisuja.”

Hiilidioksidi lisää kasvua . Luke:n tutkimuksen tekijän (Henttosen) mukaan pääosin ko. kasvunlisäys johtuisi kuitenkin lämpenemisestä. Se ei käy ilmi, miten päätynyt siihen. Typestä ei ainakaan johdu, koska sen laskeuma ei ole sanottavasti muuttunut.

Itse veikkaisin, että hiilidioksidin lisäys on niin marginaalista, että se ei vielä selitä kasvunlisäystä tarpeeksi.

Vähän perspektiiviä pitemmältä ajalta.  Silminnäkijähavaintoja sääilmiöistä vuodelta 1867.  Kirjoittanut vaimoni isoäidin isä:

”Vuonna 1867 matkustin lopulla toukokuuta Mustialasta (kertoja oli opiskellut Mustialassa agronomiksi) Sippolaan.  Luminietokset seisoivat korkeammalla aitain harjoja kuin talvisydännä.  Sitten kesäkuun alussa matkustin Sysmän kautta Jyväskylään ja Saarijärvelle (kertoja oli syntynyt Saarijärven Mahlussa).  Matkallani kuljin 5 p. sanottua kuuta Kärkisten salmen poikki Korpilahdelle sillä tavoin, että venhettä vedettiin jäälauttain yli ja Päijänteen selkä oli aivan jäässä, että hevosella saattoi ajaa.

Sitten tuli tavattoman lämmin, niin että juhannuksena oli kuitenkin jokseenkin täysi lehti puissa vaikka samana päivänä sentään nähtiin luntakin vuorten pohjoisilla rinteillä.  Viljat kasvoivat sitten hyvästi.

20. p. elokuuta oli päivä hyvin helteinen, mutta illan puolella muuttui äkisti kylmäksi ja ollessani Uuraisten kirkolla yötä olivat seuraavana aamuna lammikot jäässä.  Niin ankara oli kylmyys. Siinä meni ei ainoastaan suvitouvot vaan kaikki rukiitkin.  Jälemmin tuli vielä samanlaisia öitä ja vei loputkin viljat.  Siitä alkoi kauhea nälkäkausi, jonka vertaista ei Suomen historia montaa tiedä.  Seuraavana vuonna kuoli 137 720 henkeä, joista ilmoitusten mukaan varsinaiseen nälkään 2 350 henkeä.  Seuraava talvi oli runsasluminen ja kovilla pakkasilla, joka vielä suuressa määrin lisäsi nälän kuormaa.”

Tällä koettelemuksella on vaikutusta laajalti myös metsätalouteen.  Snellman oli ollut siinä käsityksessä, että viljanviljelyksessä on Suomen tulevaisuus ja että metsät pitäisi hävittää.  Hänen mielestään: ”Siellä missä metsä vallitsi, siellä vallitsi myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus..”  Katovuosien jälkeen nähtiin maanviljelyksen haavoittuvuus.  Taisi Snellmankin muuttaa mielensä.

Eivät nuo tapahtumat ole tosiaankaan kovin kaukaisia.  isoisäni syntyi vuonna 1875.

Puuki: ”Itse veikkaisin, että hiilidioksidin lisäys on niin marginaalista, että se ei vielä selitä kasvunlisäystä tarpeeksi”

Kyllä ainakin maailman mittakaavassa hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen on aiheuttanut sen, että maapallo vihertyy kovaa vauhtia, ja kasvillisuuden peittämä alue on lisääntynyt miljoonien neliökilometrien alalla viimeisen 30 vuoden aikana. Tästä ilmestyi kansainvälisen tutkimusryhmän raportti viime vuoden puolella, joka perustui satelliittimittauksista kerättyyn dataan.  Tosiasiahan on että esim. Saharan alue vihertyy jatkuvasti, ei aavikoidu niin kuin pelotellaan. Kyllä se lisääntynyt metsänkasvukin johtuu todennäköisesti enemmän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Ilmastohan ei paljoakaan ole vielä lämmennyt.