Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Gla

    Katsotaan syksyllä, menikö ennuste oikein. Tarpeeksi monta ennustajaa kun saadaan mukaan, joko osuu oikeaan ja voi alkaa paukuttaa henkseleitään.

    Ihan tarkkaan en muista, mutta eikös erään 80-luvun toisinajattelijan ennusteen mukaan meidän metsien pitäisi olla jo kuollut.

    Toki auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmaston lämpötilaan, mutta suinkaan ainoa vaikuttava tekijä se ei ole. Verrataan vaikka suunnilleen samalla etäisyydellä auringosta olevaan kuuhun, hiukan poikkeaa siellä lämpötilat maapallon lämpötiloista, vaikka yhtä aktiivinen aurinko sitä lämmittää. Mistä sitten tuokin ero johtuu. Todennäköisesti väärin mitattu tai ei ainakaan voi millään tavalla verrata maahan, kun kiertoratakin on erilainen.

     

    Tolopainen

    Johtuu tietenkin ilmakehästä, kun kuulla ei ole ilmakehää, varjoiselta puolelta lämpö karkaa avaruuteen ja aurinkoon päin olevan osan lämpötila on huomattavasti korkeampi. Ilmakehässä oleva vesihöyry ja hiilidioksidi estävät maapallolta lämmön karkaamista avaruuteen. Eihän noiden vaikutusta tiedetä tarkasti, kaikki lämpötilamallit on tietokoneilla laskettuja ennusteita, niihin joko luotetaan tai sitten ei, kun parempaakaan tietoa ei ole.

    hemputtaja

    Lainaus Gla: ”Ihan tarkkaan en muista, mutta eikös erään 80-luvun toisinajattelijan ennusteen mukaan meidän metsien pitäisi olla jo kuollut.

    Oikein muistat, mutta vaikutti vielä 90 -luvulla ja kun metsät eivät heti kuolleetkaan, masinoi lopulliseksi pelastukseksi jatkuvan kasvatuksen.

    Toisekseen, ei ollut yksin. Komppaajia oli helkutinmoinen ja hyvin äänekkään raivokas joukko. Niin tutkijoita kuin mediaakin. Ovat vieläkin katkeria kun metsät eivät kuolleetkaan, vaikka Kuolan saasteiden (todistettiin perättömäksi ja kalliiksi tuli sekin tutkimus)  piti vielä erikseen tappaa Lapin metsät.

    Visakallo

    Mistähän se muuten johtuu, että metsää koskevat tutkimusennusteet ovat menneet jo 70-luvulta lähtien  pieleen? Toki seassa on ollut oikeitakin tietoja, mutta ne on yleensä vaiettu kuoliaaksi.

    Tämä uusin, eli Suomen metsien muuttuminen hakkuiden seurauksena päästölähteeksi, on koko tämänastisen tutkimushistorian suurin ja taloudellisilta vaikutuksiltaan vakavin harhatieto.

    hemputtaja

    Lainaus Visakallo: ”Mistähän se muuten johtuu, että metsää koskevat tutkimusennusteet ovat menneet jo 70-luvulta lähtien  pieleen? Toki seassa on ollut oikeitakin tietoja, mutta ne on yleensä vaiettu kuoliaaksi.

    Hyvä kysymys. En kylläkään ole ennusteita kovin seurannut, että ovat ne saattaneet mennä ennenkin pieleen.

    Mistä sitten johtuu, että tulee ”outoja” tuloksia turhan usein. Eivät tahdo millään mahtua maalaisjärkeen – kaupunkilaisjärkeen kyllä. Ehdotan vieraantumista ja ”viher”myrkytystä, jonka ohjaava vaikutus on usein valitettavan raskas.

    Tietenkään kaikkien tulosten ei tarvitse heti sopia järkeen ja usein niin onkin, sehän on tutkimuksen tarkoitus, että pitäisi joskus löytyä jotain uuttakin.

    Gla

    Tolopainen: ”Eihän noiden vaikutusta tiedetä tarkasti, kaikki lämpötilamallit on tietokoneilla laskettuja ennusteita, niihin joko luotetaan tai sitten ei, kun parempaakaan tietoa ei ole.”

    Jos nyt oikein kommenttisi tulkitsin, sinä kuitenkin tiedät, ettei ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ole.

     

    A.Jalkanen

    Metsien kasvu ja kehitys osataan meillä ennustaa hyvin, niin että en yleistäisi noin vahvasti, että kaikki ennusteet ovat menneet pieleen. Metsien kuoleminen ilman saasteisiin ei onneksi toteutunut. Suotuisaan kehitykseen oma osansa oli ilman puhdistumisella rikkipäästöistä. Esimerkiksi Harjavallan seudulta on näyttöä siitä, että kyllä metsä saadaan tapettuakin, kun päästöt ovat tarpeeksi suuret.

    Mitä metsien hiilinieluun tulee, on poliittinen päätös, mihin sitä käytetään. On tehtävä poliittinen valinta, mitä painotetaan: lähiajan hiilen sidontaa ja monimuotoisuuden vaalimista vai lähiajan talouskasvua ja työllisyyttä.

    jees h-valta

    Aika huvittava ristiriita täällä Harjavallassa on kyllä tuossa metsien arvostuksessa. Kun tulee yksikin metsäläntti myyntiin H-vallassa sen tarjoukset hipovat aivan omia uskomattomuuksiaan. Käypä hinta ei ole kuin puolimatkan krouvi useimmiten. Että meillä täällä piisaa jotain aivan omaansa ja se on valtava usko että metsä on hyvä sijoituskohde varsinkin Harjavallassa! Tätä on jatkunut juuri tämä viisi-kuusi vuotta joina metsien tila täällä kuitenkin on oikeasti vain huonontunut. Ja kirjanpainaja jyystää kuusikoita ennätystahtiin. Mutta uskossa on hyvä elää ja se koskee myös metsään sijoittamista!

    Rane2

    Niin,pääkaupunkiseudun Vihreiden on tehtävä poliittinen valinta poltetaanko edelleen hiiltä ja yritetään sitten sitoa sitä metsiin vai annetaanko hiilen olla varastoituna maassa.

    Valinta on siis työnnetäänkö rahaa Venäjän hiiliteollisuudelle,olikargeille ja Putinille,vai jääkö raha pyörimään kotimaan talouteen?

    Jätkä

    Henkilökohtaisesti olen varma, että tekee ihmiskunta mitä tahansa, ilmasto lämpiää.

    Mutta saastuttamalla ilman, veden ja maaperän me tapamme ihmiskunnan maan pinnalta pois.

    Asuinympäristön saastuminen on selkeästi vaikuttanut ihmisten, eläinten ja kasvillisuuden terveyteen paikallisin vivahtein.

    Tutkijat eivät aina tunnusta tosiasioita, koska heidän täytyy ainakin yrittää pönkittää omaa erinomaisuuttaan.

    Hyvänä (tai pahana) esimerkkinä tutkijoiden suhtautumisesta on Tsernobylin laskeuman vaikutus, joka on näkynyt kilpirauhasten syöpänä määrätyllä kaistaleella ja meidänkin paikkakunnalla nuoria miehenalkuja sairastui ja kuoli, koska he olivat olleet ulkoliikuntatunneilla juuri laskeuman ollessa pahimmillaan.

    Tutkijat ja nimenomaa tilastonikkarit eivät löydä syy-yhteyttä näiden välillä, vaikka niille ei minkään muun laista selitystä ole annettu.

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 620)