› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Lähetetty: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 1.6.2017, 11:51

    Itä-Suomen yliopistossa on tehty väitöskirja, jossa on tutkittu eri kuusialkuperien lahoamisherkkyyttä. Eroja löytyi, eli kääville vastustuskykyisiä alkuperiä olisi mahdollista löytää. Ehkä etsintä kannattaisi aloittaa vaikka kuusen siemenviljelmiltä eli katsoisi miten herkkiä jalostetusta siemenestä kultakin siemenviljelmältä kasvatetut taimet ovat saamaan tartunnan. Tässäpä ilmainen vinkki Luken Suonenjoen taimitutkijoille, jos ei ole tullut mieleen!

    Puentes Rodriguez Y. (2013). Heterobasidion annosum s.l. and wood degradation of Norway spruce (Picea abies): the effects of sectioning, crown type and wood properties. https://doi.org/10.14214/df.163

    Tiivistelmä

    Juurikääpä (Heterobasidion annosum s.l) aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon metsätaloudessa. Suomessa sekä männynjuurikääpä (H. annosum) että kuusenjuurikääpä (H. parviporum) lahottaa kuusen puuainesta ja haittaa puuaineksen teollisuuskäyttöä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin eri kuusigenotyyppien puuaineen sekä puun eri osien hajoamista juurikäävällä sekä puuta hajottavilla entsyymeillä laboratorio-oloissa. Lisäksi selvitettiin kuusen latvusmuodon, puun kasvun ja iän sekä puun kemiallisten ominaisuuksien vaikutusta puun lahoamiseen ja pelkistävien sokereiden vapautumiseen puuaineksesta.

    Kapealatvaiset kuusigenotyypit ja tavalliset kuusigenotyypit lahosivat samalla tavoin, mutta tavallisten kuusialkuperien välillä oli eroja lahon syntymisessä. Männyn juurikääpä lahotti kuusta nopeammin kuin kuusen juurikääpä. Vanhemmissa puissa rungon keskiosa lahosi nopeammin kuin rungon pintapuu, kun taas nuoremmissa puissa pintapuu lahosi nopeammin kuin rungon keskiosa. Nuorissa puissa puuaineksen tiheys korreloi negatiivisesti lahoamisnopeuden kanssa. Lisäksi todettiin, että kuusten pelkistävien sokereiden tuoton ja lahomaisen välillä oli positiivinen korrelaatio – eli mitä helpommin puusta irtosi pelkistäviä sokereita laboratoriossa, sitä nopeammin puu lahosi myös juurikäävällä. Johtopäätöksenä todettiin, että kuusten genotyyppinen vaihtelu lahoamisessa antaa mahdollisuuksia puiden kestävyysjalostukseen muiden jalostettavien ominaisuuksien rinnalla erityisesti silloin, kun otetaan huomioon metsänhoidon käytännöt, kuten harvennusten ajoitus ja kiertoajan pituus.

    A.Jalkanen 8.6.2017, 11:17

    Hesarissa oli asiaa Golf-virrasta, joka saattaa heikentyä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tätä on aiemminkin povailtu, mutta nyt asiasta oli uusia mallilaskelmia, joiden mukaan yksi mahdollinen skenaario on että Länsi-Eurooppa saattaisi muuttua sateisemmaksi ja viileämmäksi. Kytkennät ovat monimutkaiset ja ennusteet epävarmoja. Toivottavasti ei nyt niin paljon viilenisi, että me joudumme itse ilmastopakolaisiksi!

    Biotalouteen palatakseni, laitetaanpa tähänkin ketjuun asiaa Luken johtajilta (Hesari mielipide 8.6.). Buchert ja Kolström kirjoittavat: ”Metsäbiotalous tähtää korkean lisäarvon tuotteisiin, jotka toimivat hiilen pitkäaikaisina varastoina ja korvaavat fossiilisista raaka-aineista peräisin olevia tuotteita, kuten muovia.” Tähän voi yhtyä, ja muistetaan myös muut huonot raaka-aineet, kuten vesisyöppö puuvilla! Biotalouden kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa pitää muistaa aikaskaalan (”metsäbioenergia ei tuo nopeita ilmastohyötyjä”) lisäksi alueellinen skaala, eli mitä päätöksemme vaikuttavat maan rajojen ulkopuolella.

    Rane2 8.6.2017, 19:51

    Juuri näin.Ilmastotutkijoiden mukaan joko lämpenee tai viilenee.Kumpaan siis ryhdymme sopeutumaan?

    A.Jalkanen 9.6.2017, 17:38

    Hyvä kysymys Rane2. Ootetaan ja katsotaan, mutta tässä vaiheessa todennäköisempi on lämpeneminen.

    hemputtaja 9.6.2017, 17:58

    Lainaus A. Jalkanen: ”Hyvä kysymys Rane2. Ootetaan ja katsotaan, mutta tässä vaiheessa todennäköisempi on lämpeneminen.”

    Komppaan. Aiheesta oli hyvä juttu Tiede 6/2017 -lehdessä otsikolla ”Värriön männikkö hönkii hyviä hiukkasia”.

    Siinä oli hyviä kuvia kuten lumi sulanut vuodesta 1980 n. 10 päivää aiemmin (tammikuun alusta), koivu lehdessä vajaa 10 päivää aiemmin.

    Nuo ovat selviä merkkejä lämpenemisestä. Parempia kuin keskiarvot epämääräisistä ja mulkatuista lämpötiloista ja huom. vaarattomasta ja tarpeellisesta hiilidioksidista ei kannata meuhkata, tosin lisää sitä saisi vielä olla.

    Anton Chigurh 9.6.2017, 19:51

    Samassa jutussa (Tiede 6/2017) lukee: Asiattomilta pääsy kielletty! Kenttäasema sijaitsee keskellä Värriön 125 neliökilometrin luonnonpuistoa, jossa saa liikkua vain erikoisluvalla. Alue on kokonaan rauhoitettu tieteelle.

    Silleen. On tullut muutaman kerran liikuttua alueella. Ja yhtä monta kertaa yövyttyä tutkimusasemalla.

    Tuo juttu on varsin puutteellinen: aseman perustaja ja ensimmäinen johtaja susipulliainen kirjoitti kirjassaan Lapin taigaa: Suomen eduskunta perusti aseman ympärille Värriön luonnonpuiston, jossa metsästyskin on sittemmin kielletty, jotta pääsisimme selville, miten metsästämättömät riistakannat täällä pohjoisessa todella käyttäytyvät.

    Selville on päästy: kettukanta on kaksinkertaistunut.

    Värriön tärkein anti ei ole se, että todetaan että onpas talvi lyhentynyt, vaan se, että metsästämätön riekkokanta on puiston alueella kymmenkertaistunut (aikasarjat alkaen vuodesta 1967) kun se samaan aikaan muualla on pudonnut 98%.

    Mikäs mahtaa olla toisen kanalinnun, metson kohtalo: Helsingin yliopiston talvilintulaskennan (aikasarjat alkaen vuodesta 1956) syysosiossa 2016 havaittiin koko maan laskentareiteillä (542 reittiä) 47 metsoa. Niistä 6 oli Värriön laskentareitillä, 12,77% koko maassa havaituista metsoista.

    A.Jalkanen 9.6.2017, 23:06

    Lapin kesä jää tänä vuonna lyhyeksi.

    http://varrio.blogspot.fi

    Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa, muun muassa saimaannorppa häviää kun Saimaalla ei ole enää lumikinoksia. Olisiko norppa siis siirrettävä Inarinjärveen?

    https://yle.fi/uutiset/3-8448037

    hemputtaja 10.6.2017, 16:35

    Varmana johtuu ilmastonmuutoksesta kun männyt pölisee täällä Etelässä niin helkutisti. Saa pelätä, että alkaa kohta kasvamaan käpyjä nenästä tai korvista.

    arto 10.6.2017, 19:04

    Samoin täällä ylhäällä savossa ilmojen lämmettyä melkein kaikki puut pölisee. Raivauksilla sen huomaa, Vaateet keltaisena illasta.

    Tolopainen 11.6.2017, 04:45

    Vai lämpenee ilmasto. Taisi jäädä perunat laittamatta peltoon, kun maa on märkää ja kylmää vielä. Kasvukausi jää huomattavasti tavanomaista lyhyemmäksi. Jotenkin on sellainen kutina, että ei tästä lämmintä kesää tule, järvet jäätyy jo syyskuussa ja kovuja kuolee virustauteihin liiallisten sateiden takia.  Parista pihakoivustakin lehdet lähes kadonneet, lyhyt tupsu on enää latvassa, eipä ole moista aiemmin nähty. Ilmaston lämpeneminen tai jäähtyminen johtuu auringon aktiivisuudesta. Lapissakin on ollut joskus huomattavasti nykyistä lämpimämpää.

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 60 61 62