Lehtikarike lisää ainakin maaperän mikrobitoimintaa samoin kuin lämpötilan nousukin.  Se lisää puille käyttökelpoisten ravinteiden määrää hajotustoiminnan vilkastuessa. Veden määrä voi olla kasvua rajoittava tekijä kuivemmilla alueilla ja kuivina kasvukausina. Mutta kosteilla turvemailla ja paikoissa joissa pohjavesi on korkeammalla koivut saattaa haihduttamalla lisätä maan kasvukykyä.  Myös eri puulajien ravinteiden ottaminen eri maakerroksista voi lisätä pääpuulajin ravinteiden saantiakin. Ja esim. leppä sitoo typpeä myös  ilmasta.

Tolopaisen kysymykseen kuusen ja männyn sekapuustosta totean, että minulla on kauniita mäntyjä omt-kuusikossa. Ilmeisesti sopiva varjostus mahdollistaa männyn kasvatuksen rehevälläkin maalla. Kuusi varjostaa riittävästi pienemmällä runkoluvulla kuin koivu tai mänty. Muistaakseni Iitissä on meneillään koe, jossa istutettiin 3000-5000 mäntyä rehevälle paikalle. Ensiharvennus, joka tehtiin hiukan tavanomaista männikköä aikaisemmin energiakorjuuna oli kannattava ja puuston laatu ilmeisesti kohtalaisen hyvä. Ja meneehän kuusen ja männyn kasvupaikat muutenkin mt:llä ristiin, kun kasvupaikat ei portaittain vaihtele.

Ymmärsin tuon Aarre-lehden tarinan niin että kun metsä on saanut tartunnan niin kantokäsittelystä tai kantojen poisotosta ei ole hyötyä.  Kantokäsittelyllä vain pyritään estämään sienitaudin leviäminen. Töissä olen myös huomannut kun aukkoja olen hakannut että ainakin meillä saastuneita alueita on paikoitellen leimikossa. Koskaan en ole vielä törmännyt että koko alue olisi kauttaaltaan saastunut. Etelässä asia on varmaan toisin. Itse ole monesti kertonut isännälle saastuneet alueet ja suositellut koivun laittamista sinne. Sen mukaan sekametsä syntyy hyvin ja uskon itsekkin että sekametsällä hyvä vaikutus metsäpohjan terveyteen.

Tolopainen: ”Mikäs hokema, se on jos tuloksena on parempi taloudellinen tulos, kun kuusikko istutaan tiheyteen 1000 tainta hehtaari ja niistä osa kupsahtaa tai poistetaan raivaussahalla ja päätehakkuussa korjataan sato hyvällä hinnalla. ”

Miten Tolopainen perustelet oheisen esimerkin hyvän taloudellisen tuloksen? Jos kuusia on päätehakkuuta edeltävässä kasvatuksessa yli 600 runkoa hehtaarilla, jää hakkuun tukkiprosenti väkisin pieneksi, jopa vain 50 prosenttiin. Jos kuusikko harvennetaan ajallaan, saadaan harvennuksesta jo 50 prosenttia tukkia ja sitä kautta aivan kelvollinen hakkuutulo ennen päätehakkuuta. Päätehakkuussa tukkiprosentti nousee helposti 90 prosenttiin ja ylikin.