Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Tolopainen Tolopainen

    Minun oma tieteokone osoittaa, että talvet ovat muuttuneet aika selkeästi verrattuna 60-lukuun. Aiemmin lumimäärät kasvoivat talven mittään nykyisin ei juurikaan ja jatkuvasti on jääkeli, että tarvitsee nastakengät, ei sellaisia aiemmin ole talvella tarvinnut.

    Ilmastonmuutoksen torjunta tulee epäonnistumaan ja fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa kokoajan. Aasian valtava väestö haluaa eurooppalaisen elintason ja silloin ei edes kolman maapallon resurssit riittäisi .

    harrastelija harrastelija

    Suurimmat ja nopeimmat ilmaston muutokset ovat syntyneet aikoinaan – ja todennäköisesti vastakin – tulivuorten purkauksista. Nykyisten purkausten määrä on suhteessa pieni, mutta ei liene ennustettavissa se, että milloin tömähtää eri puolilla maapalloa useampi suurpurkaus ja tuhkahuntu eristää maapallon auringon lämmöstä.

    Maanjäristykset tuntuvat kovasti lisääntyvän. Nämä ihmisten aiheuttamat fossiiliset päästöt on ennustettavissa ja aiheuttavat tasaisen, mutta kumminkin luonnonvoimiin verrattuna pienen muutoksen.

    Suurin ja juuri ihmiskunnan aiheuttama ongelma maapallon tulevaisuuden kannalta on älytön väestön lisäys, joka on jo ajat sitten ylittänyt maapallon kestokyvyn. Linkola on asian jo ajat sitten julistanut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harrastelija kirjottaa asioo. Väestön lissäys yhistettynä meijjän puoliskon holtittommaan kulutuksen kasvuun on yhessä ongelma. Kun ne kehitysmaejjen miljaardit haluvaa sitä sammoo elintasoo ku myö.

    metsä-masa metsä-masa

    Hidas ilmastonmuutos on jo havaittavissa ja tutkimustuloksetkin on asiaa vahvistaneet, että  metsien kasvun saa siitä lisäetua.

    Tällä vuosikymmenellä omien havaintojen perusteella Väli-Suomessa on kevät- ja kesähallat lisääntynyt ja ne on olleet toistuvia,  kaksiperäkkäistä, joissa kuusentaimikoista tuhoutui vuosikasvu kokonaan ja lisäksi  vuosittain pienialaisia nippa, nappa tuhoja.

    Kysymys, onko halla asiaan vaikutusta ilmastonmuutoksella ?

    Jätkä

    Vaikuttaahan ilmastonmuutos esim sen, että kasvukausi alkaa keväällä entistä aikaisemmin. Kun sitten sattuu korkeapaine, jolloin päivällä on lämmintä ja aurinko paistaa, voi yöllä pilvettömän taivaan alla hyvinkin kylmä yllättää, jos tuuli puhaltaa ensin ilman hieman kylmemmäksi ja sitten tyyntyy.

    Gla Gla

    Tuollaisia kelejä tulee jatkossakin, joten kannattaa miettiä toiseenkin kertaan, jos aikoo hyötyä lämpenemisestä normaalista poikkeavaa alkuperää olevalla taimiaineksella. Kuten edellä sanoin, ihmisen kannattaa olla varovainen yrittäessään olla nokkelampi kuin luonto.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jääkausi

    Tuolla sivulla on ”käppyrä”, joka kertoo hyvin miten käy kun ilmasto lämpenee ja jäämassat ohenevat tarpeeksi. Tulee jääkausi. Nyt ollaan syklin huipulla, on ennenkin ollut näin lämmintä ilman teollisuuttakin.

    Gla Gla

    Niin, ilman teollisuutta. Mitä tapahtuu kun ihminen toiminnallaan tuo oman lisänsä luontaiseen prosessiin?

     

    Puuki

    VMI:n mukaan kangasmailla on metsän kasvun lisäys ollut 40 vuodessa keskimäärin 0,7 m³/ha/a (=Ilmaston lämpenemisestä aiheutunut) , joka on n. 37 % kokonaiskasvun lisäyksestä.

    C02 :a tuo kasvunlisä (0,7) sitoo Suomen kangasmailla (n.70 % metsämaista) n. 14 – 15 milj. t / a .  Aika hyvä lisä siihen nielu/päästö vertailuun käytännössä., vaikka monimutkaisesta laskentatavasta johtuen ei taida juuri vaikuttaakaan laskennallisten päästöjen määrään.

    hemputtaja

    Puukilta lainaus: ”VMI:n mukaan kangasmailla on metsän kasvun lisäys ollut 40 vuodessa keskimäärin 0,7 m³/ha/a (=Ilmaston lämpenemisestä aiheutunut) , joka on n. 37 % kokonaiskasvun lisäyksestä”.

    Tuota tuota. En menisi vannomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi. Joku tuolla edellä epäili typpeä, mutta veikkaan hiilidioksidia (CO2). Sitähän sitä lisällään kasvihuoneisiin ja muistaakseni avomaallekin kaupataan ratkaisuja.

    Että lisää vaan hiilidioksidia. Muita kaasuja kyllä voisi vähentää, ettei tukehduta kakkan hajuun, kun meitä ihmisiä alkaa olla liikaa.

    Gla tuolla varoitteli luottamasta liikaa vieraisiin alkuperiin ja on oikeassa. Muistelen jonkun väittäneen Lapista Etelään tuotujen puiden paleltuneen tai kärsineen paleltumista. Lähtivät keväällä kasvuun kertarysäyksellä kun olivat siihen tottuneet. Sitten tuli pakkaset ja paha vilu.

    Veikkaa, että kun aletaan penkomaan vanhoja tietoja puiden viljelykokeista, sieltä löytyy viitteitä siirtojen seurauksista. Meillä voi hyvinkin riittää, että Etelän alkuperiä siirretään karvan verran nykyistä pohjoisemmaksi.

    Yksi keino voi olla kylvö. Siemensatseissa voi olla reipas vaihtelu elikkä luontainen valinta. Osa itää Pohjoisnavalla ja osa päiväntasaajalla.

     

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 620)