Käsittääkseni sekametsästä on mitattu yhden puulajin metsään verrattuna kilpailukykyisiä kasvuja m3/ha. Tietenkään 100% varma en ole mihin tämä perustuu, koska tutkimusta aiheesta ei minulla käsissäni ole. Riittävän varma kuitenkin muodostaakseni asiasta mielipiteen. Metsässä kulkiessaan asiaa on vaikea todentaa, koska sekametsä on usein hoitamattomuuden peruja, kun taas yhden puulajin metsä on hoidettu. Jos noita erehtyy vertaamaan, ei verrata metsätyyppejä, vaan hoidon merkitystä. Suorittava porrashan on iloksemme usein laittanut palstalle kuvia, jossa valtaan päässeet koivut ovat pilanneet viereisen kuusen tukkiosuuden.

Itse olen vakuuttunut siitä, että sekametsä on viisas valinta. Toki yhden puulajin metsä kasvaa hyvin ainakin yhden, ehkä kaksikin sukupolvea. Elinvoimaisuus ja vastustuskyky perustuu kuitenkin maaperän mikrobien ja muiden pieneliöiden toimintaan. Varsinkaan kuusikon kasvattaminen sukupolvesta toiseen ei ole eduksi maaperän monimuotoisuudelle. Luonto ei turhaan ole systeemiään sellaiseksi kehittänyt, millaiseksi se evoluution seurauksena on muodostunut, eikä ihminen ole luontoa viisaampi pohtiessaan metsän elinvoimaisuutta.

Samaa mieltä Peten kanssa olen ilmastonmuutokseen varautumisesta eli hyvässä asennossa oleva metsä on hyvä keino. Harvennusten määrä kannattaa pitää pienenä ja päätehakkuut ajoissa. Ainoa ero taitaa olla suhtautuminen puulajien osuuksiin. Ja jottei kukaan pääse kaivamaan kommentistani epäloogisuuksia, karussa kasvupaikassa ei mielestäni kannata männyn lisäksi muita puulajeja yrittää kasvattaa poislukien satunnainen sekapuusto. Eli kasvupaikalle sopivia lajeja, niinhän luontokin asian on ajatellut.

Mikäs hokema, se on jos tuloksena on parempi taloudellinen tulos, kun kuusikko istutaan tiheyteen 1000 tainta hehtaari ja niistä osa kupsahtaa tai poistetaan raivaussahalla ja päätehakkuussa korjataan sato hyvällä hinnalla. Harvennushakkuut ei juuri mitään tuloa anna, että kuituppuuhakkuuta varten ei kannata ylimääräisiä taimia ostaa eikä mätästää, tähän on tultu kun kuidunhinta on jatkuvassa laskussa.

Pitääkö sitkeä huhu jo viime kesältä paikkansa,että Ruotsi olisi jättämässä jostain syystä??kantokäsittelyt pois ?!

Sen verran tutkittua tietoa olen löytänyt, että mänty-kuusisekametsässä kuuset kasvavat paremmin kuin puhtaassa kuusikossa.  Luonnollista on, että tällaisessa metsässä on enemmän valoa ja maan pinta lämpimämpi kuin puhtaassa kuusikossa.   Männyn ja kuusen juuretkin ovat eri syvyyksissä.

Miten lehtipuusekoitus vaikuttaa taitaa olla vaikeampi tapaus.  Lehtipuuthan haihduttavat enemmän, minkä luulisi haittaavan havupuiden kasvua.  Esimerkiksi varhaisperkauksessa näkee joskus miten kuuset innostuvat kasvuun, kun lehtipuuvesakko poistetaan.   Onko karikkeella sitten jotain positiivista vaikutusta?  Toisaalta havupuut ovat sopeutuneet happamaan ympäristöön, joten happamuuden vähenemisestä ei taida olla suurta hyötyä.

Miten on mahdollista tehdä kuusista ja männyistä hyvin kasvava sekametsä, kun puut vaativat erilaisen kasvupaikan. Metsässä voi olla noita puita, mutta ne ovat yleensä eri kasvupaikoilla, vaikka suhteellisen lähellä ovatkin. Kyllä mänty tietenkin kasvaa hyvin rehevässä maassa ja tekee paksuja komeita oksia, menee sitten kuitupuuksi suurin osa rungosta päätehakkuussa.