Kasvu ja kasvu hemputtaja. Olemme sellaisella ilmastoalueella jossa metsää kasvaa halusimme tai emme. Siihen ei tarvita metsänhoitajaa eikä mitään muutakaan hoitajaa. Maa on kauttaaltaan metsän peitossa aika nopeasti ilman ihmistä.

Voimme lisätä metsän kasvua panostamalla niihin taloudellisia resursseja, sen tietää jokainen, ilman minkäänlaista tutkimusta. Metsänhoitoa tehdään siis taloudellisista syistä. Metsänhoito on perusteltua vain, jos siihen on taloudelliset perusteet ja metsänomistajan taloudellista etua ja kansantalouden etua on hankala osoittaa erisuuntaisiksi.

Tilanne vanhan metsälain aikana, jossa metsänomistajan piti edelleen kasvattaa metsää jonka kasvu oli prosentin ja hän maksoi samaan aikaan  lainastaan 15 % pankille, oli käsittämätön. Perustuslakivaliokunta, jonka olisi kuulunut olla omaisuuden suojan puolustaja katsoi, että tämä on kuitenkin ainakin pitkällä aikavälillä metsänomistajan edun mukaista. Tällaista älyttömyyttä metsäntutkimus on meillä edustanut, kun tämä on kritisoimatta hyväksytty.

Olematta hemputtaja sen enempää vihreä kuin punainenkaan, on todettava, että jonkinlainen vastavoima vain voittoa tavoitteleville ylikansallisille yhtiöille on ollut varsin perusteltu, ilman sitä tämä pallo olisi paskattu jo ajat sitten asumiskelvottomaksi. Vihervihasi antaa lyhytnäköisen kuvan ajattelustasi.

MaalaisSeppo: ”Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää.”

Hiilinielu on monimutkainen yhtälö, jossa saa oman aatteensa mukaisia tuloksia esitetty tieteen nimissä varsin helposti. Lisäksi kun puhutaan nielun suuruudesta, nielun kasvusta ja kasvun muutoksesta, on helppo jujuttaa niin toimittajaa kuin lukijaakin. Lopullisesti asiat sekoittuu siinä vaiheessa, kun otetaan mukaan tarkasteluun tai vaihtoehtoisesti jätetään tarkastelun ulkopuolelle metsäteollisuuden tuotteille vaihtoehdot eli käytännössä uusiutumattomat raaka-aineet.

Täytyy kuitenkin pitää erillään luontainen kierto ja ihmisen vaikutus siihen. Kun kyse hiilidioksidissa on valtavista määristä, sen tasapainoon vaikuttaminen on valtava prosessi.

Otetaan se rautalankaversiona liikenteen puolelta, kun se on helppo laskea. Rattijuoppous on liikenteessä iso riski, ei pidä kiistää. Rattijuoppojen osuus liikennevirrasta on n. 1/700. Jos rattijuoppojen määrä kasvaa 10%, seuraukset pahenee n. 10%. Tämän kaikki varmaan ymmärtää ja hyväksyy.

Rattijuopot aiheuttavat liikenteessä noin joka kolmannen kuolemaan johtaneen onnettomuuden. Jos liikenteessä kuolee 300 ja niistä 100 on rattijuoppojen syytä, em. 10% kasvun jälkeen kuolemien määrä on n. 310 kpl.

Verrataan tätä ajonopeuksien vaikutukseen. Eihän sillä mitään merkitystä ole, jos ajan satasen alueella 110 km/h.

Nopeuden nosto 1 km/h lisää henkilövahinkojen määrää 3%, kun muut muuttujat pidetään vakiona. Ei siis verrata hiljasella soratiellä ajettua 50 km/h nopeutta vilkkaan moottoritien 120 km/h nopeuteen.

Kun nopeus nousee 10 km/h, riski kasvaa 34%. Kun kaikki liikentessä käyttää nopeutta toisin kuin alkoholia, riski koskee kaikkia. Tällöin alkuperäinen uhrien määrä = 300 + 102 = 402.

Ei varmaan tule ihan heti mieleen, että mitä noin mitätön asia saa aikaan, kun sen vaikutus ulotetaan koskemaan suuria massoja. Sama pätee hiilidioksidiin.

Kaikki kolarit yleensä johtuvat kuljettajien tekemistä ajovirheistä, kuolonuhrien määrään vaikuttaa ratkaisevasti ajetaanko kolari uudella vai vanhalla autolla. Nykyautoissa matkustajat todennäköisesti säilyvät hengissä kolaritilanteissa. Toinen ratkaiseva tekijä on ajoneuvojen massojen ero törmäystilanteessa, kevyemmälle yleensä käy heikommin.

Maapallon ilmaston kannalta ratkaisevin tekijä on auringon aktiivisuus ja se on tällä hetkellä laskusuunnassa eli ilmaston lämpeneminen vääjäämättä päättyy, vaikka tehtäisiin mitä.

Maapallon ongelmat ovat hallitsematon väestön kasvua ja liiallinen fossiilisten energiavarojen käyttö, luonto on poistanut haitalliset hiilivedyt kierrosta ja ihminen palauttaa niitä takaisin muka edistyksellisenä toimintana. Maankuoressa on paljon haitallisia aineita, joita palautetaan ravintokiertoon. Seuraukset näkyvät syöpien lisääntymisenä, luonto ei tee tyhmyyksiä, vain ihminen  tekee. Luontoa ei tarvitse suojella, se palautuu ennalleen miljoonien vuosien kuluessa sen jälkeen, kun ihmiset ovat tältä pallolta kadonneet. Ihmisen ajankäsite on muutamia kymmeniä vuosia mapallon ikä on kuitenkin jo 3 mrd y. Puhumme jostain ajanlaskun alusta, joka on vain n. 2000v vanha, joku juutalainen kuulemma syntyi silloin ja tähti. Mikä vuosi maapallon historiassa on joku 2017 ei yhtään mikään.