Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Reima Ranta

    En ole lukenut tuota mielipidekirjoitusta, mutta Annelin kirjoituksen mukaan kyse oli kustannustehokkuudesta, joka perustuu tietysti johonkin  taloudelliseen laskelmaan, eikö niin. Oliko siis kysymys laskun maksajasta, vai vain kustannustehokkaimmasta tavasta hoitaa asia, jos ja kun se on hoidettava.

    Minulle metsänomistajana on yhdentekevää syntyykö tulo hiilensidonnasta vai puoli-ilmaisen kuitupuun myynnistä.

    Jos ”hyvästä metsänhoidosta” jää omistajalle 2 % tuottoa, niin ei siitä hiilensidonnasta paljoa tarvitse saada, kun pääsee samaan, jos ei tarvitse panostaa metsänhoitoon senttiäkään.

    Jätkä

    Mutta jos nuo ”suomensyöjät” toimisivat kuin neuvostoliiton edustajat, he eivät kusisi omaan leipätaikinaansa. Olisi ehkä meidänkin edustajillamme toisenlainen käytös, jos olisi tiedossa, että niskalaukaus tai myrkytys on varattu työleirin asemasta, jos ei toiminta miellytä päättäjiä.

    sitolkka

    Niin ja kun vähentää perintöverotukset ei jää sitä kahta prosenttiakaan. Joo hyvästäkään metsänhoidosta ei paljon tuloa kartu. Jospa hiilen varastoinnista maksettaisiin paremmin, niin mikä siinä.

    Reima Ranta

    Eniten metsänhoidosta ovat huolissaan ne, joilla on tarve oman etunsa vuoksi rahastaa metsänomistajaa kalliilla metsään liittyvillä töillä.

    Eikö metsäntutkimuskin ole ollut enemmän avuhakuun, kalliin metsänviljelyn  puolustamista ja hyönteistutkimusta kuin metsänomistuksen taloudellisen edun ajamista. Metsien kasvulla on turha kerskua.  Sitä saa rahalla aikaan, mutta kannattavuus onkin jo monimutkaisempi kysymys.

    Jätkä

    Ei METLA ole mikään metsänomistajien etujärjestö, vaan nimensä mukaisesti tutkimuslaitos. Tulkitsetko kerskunnaksi toteamuksen, että metsien kasvu on lisääntynyt?

    Reima Ranta

    Ei niin jätkä, mutta kun metsätalous on taloudellista toimintaa, niin sitäkin olisi pitänyt tutkia eikä vain puun kasvua. Meillä lailla pakotettiin pitämään puustoa pystyssä, jonka kasvu oli prosentin ja metsänomistaja teki konkurssin maksamalla pankkilainasta 15 %.

    Olemme lain pakottamana kasvattaneet hiilivarantoa pitkään. Nyt kun meidän pitäisi entisestään parantaa hiilitasetta olemmekin kusessa. Nyt ainakaan nopeasti hiiltä kiertoon palauttavaan tarkoitukseen ”emme voikaan” nuorta puuvarantoamme käyttää. Puuvarantoa sen sijaan voidaan käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka sitovat hiilen pitkäksi aikaa, kuten rakentamiseen.

    Olemme hyvin lähellä tilannetta, jossa METLA:n tärkeimpänä  tehtävänä ollut metsien jatkuvan kasvatuksen torppaaminen tuleekin välttämättömäksi. Metsien pitkä kiertoaika ei ole vähäinen ongelma. Voimme kovalla innolla tehdä lyhytnäköisen tiedon varassa päätöksiä, jotka ovat aivan vääriä.

    hemputtaja

    Kylläpäs sitä METLAa (Luke) nytte yritetään piestä. Puolustan hiukan tuota syntistä ja ehdotan aluksi virttä 622 (Mä vaivainen olen mato matkamies maan). Sopii hyvin kauheaan ilmastonmuutokseenkin.

    Metsätalous on talouden toimintaa ja yhteiskunnallisesti hyvin merkittävää, mistä syystä esim. cityvihreät ovat iskeneet siihen vuosikymmeniä. Poliitikotkin ovat populismissaan taipuneet nuoleskelemaan vihreitä pyllyjä ja mm. työntäneet rahaa herkästi ehtokeltaasenvehreään tutkimukseen. Turha seurauksista on METLAa syyllistää.

    Metsän talouden perus on kasvu ja sen tutkiminen kuuluu asiaan. Metsänomistaja sitten lopulta päättä miten taloutta harrastaa. Sitäkin on METLA tutkinut aikalailla, voi aloittaa kurkkailun vaikka osoitteesta: ”https://www.luke.fi/category/metsa/?post_type=julkaisu”.

    METLA on myös tutkinut paljon jatkuvaa kasvatusta (= harsinta) eikä sen tehtäviin kuulu sen torppaaminen. Taitaa olla ainoa, jonka useimpiin tutkimuksiin aiheesta voi luottaa. Tosin muutamalla tutkijalla  – tässäkin aiheessa – heiluu takana vihreä häntä.

    pikkutukki

    On se varmaankin niin ,että , aikaisemmin tutkimus on painottunut kansantalouden etuun eli kuinka puuta tulee nopeimmin ja tehokkaimmin kasvuun ei niinkään mikä on kannattavinta yksittäiselle maanomistajalle . Nyt laki on väljempi niin voi yrittää omia konsteja kannattavuuden parantamiseksi .

    MaalaisSeppo

    Hiilensidontatavoitteet eivät ainakaan tällä hetkellä vaikuta mitenkään metsänomistajiin. Koko jutustelu on hedelmätöntä ylätason vääntämistä. Puuta saa myydä ja aukkoja hakkuuttaa vapaasti, kun vain huolehtii uudistamisesta. Koirat haukkuu ja puukaravaani kulkee.

    Visakallo Visakallo

    En ymmärrä mihin on unohtunut, että Suomen metsät kasvavat enemmän puuta kuin  mitä niistä hakataan. Vaikka hakkuita reilusti lisätään, ei mennä lähellekään  kasvun yli. Keskiajalla oli alkemia, nyt sen nimi on ilmastotiede.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 620)