Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Skeptikot, jotka eivät arvosta metsätieteitämme, voivat käydä alkajaisiksi lukemassa vaikka Metsätieteen Aikakauskirjaa netissä. Yksi esimerkki metsätieteen merkityksestä: ellei meillä olisi metsän mittauksen ja metsänhoidon tutkimusta, meillä ei olisi nykyisen kaltaisia metsävaroja, tai vaikka olisi, meillä ei olisi tietoa niiden eikä niiden kasvun suuruudesta, eikä täten myöskään biotalousbuumia.

    Reima Ranta

    Puita saadaan metsät kasvamaan vielä nykyistäkin huomattavasti enemmän panostamalla niihin taloudellisia resursseja. Sen ymmärtää lapsikin Hemputtaja. Kokonaan toinen kysymys kuitenkin on, mikä esim. taloudellinen ajatus ja kenen näkökulmasta ko. toimintaa sisältyy.

    Gla Gla

    Sitolkka: ”Mutta eikö ole paradogsaalista, että jos metsiä hoidetaan hyvin, niin kuitupuun osuus hakkuukertymästä pienenee. Ja ainut johon biotalouden tarpeet kohdistuu on kuitupuu.”

    Minua ei kiinnosta kuitupuun osuus. Minua kiinnostaa hakatut kuutiot ja siitä kertyvä rahamäärä. Kun puusto kasvaa hyvin ja kuutioita tulee tavanomaista lyhyemmässä kiertoajassa tavanomaista enemmän, kuitupuun määrän takia minun ei tarvitse olla potea huonoa omatuntoa osuudestani raaka-ainehuoltoon.

     

     

    sitolkka

    Toisaalta jos ajattelee vain tuottoa, niin metsä on väärä sijoituspaikka. Itsellänihän nämä on etupäässä metsästysmaana. Kallis harrastus tämä metsästys. Muaalle jos sijoittaisi, olisi jo rikas.

    Puuki

    Melko isot on hakkuusäästöt kestävästä hakkuumäärästä olleet ainakin jo -70-luvun  loppupuolelta lähtien.   Kuitupuusta ei tule pulaa muuten kuin ehkä ostajien puheissa kuten aika ajoin on ollut tavallista.

    pikkutukki

    Lienenkö skeptikko ! Tutkimus metsäpuolella okei , mutta kiukaalle kusijoita löytyy aina ja heidän tekosensa pääsevät vihervasemmiston puolelta vahvasti julkisuuteen vaikka tutkimus ei aina niin antaisi selkänojaa väitteille !

    MaalaisSeppo

    Metsäntutkija tuottavat mielestäni laadukasta tutkimustietoa. Tämä ei kuitenkaan ole ydinkysymys. Perusongelma on ollut tutkimurahoituksen määrä suhteessa saatavaan lisäarvoon. Alkutuotannon (maa- ja metsätalous) puolella satsattiin aiemmin huomattavasti enemmän tutkimukseen kuin alkutuotteiden jalostuksen tutkimiseen. Kuvaavaa oli, että puuta myytiin n. 2 miljardilla per vuosi ja metsätutkimuksen henkilökuntaa oli n. 1000. Eli suhteutettuna puun myyntiin tutkimuskulut olivat 5 – 10 %. Huippu teknologiayrityksissähän liikutaan tällä tasolla. Alkutuotannossa ei mitään järkeä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä tarkkaan Luken budjettia (näkyisi netistä), mutta kun viimeksi olin siellä, se oli luokkaa 40 miljoonaa euroa. Nyt ovat joutuneet vähentämään budjettirahoitusta, ja ulkopuolisen hankerahan merkitys on oleellisesti kasvanut. Vyö on siis kiristetty tiukalle sekä tutkimuslaitoksissa että yliopistoissa. Liiankin tiukalle, koska nyt uhkaa hävitä vuosikymmenien kuluessa kerättyä tietoa, kun seurantoihin ja koealojen ylläpitoon ei riitä resursseja.

    MaalaisSeppo

    Maatalouspuolen tutkimusurahoitus ajettiin jo vuosia sitten alas. Metsäpuolakin on jo supistettu paljon, mutta vielä on perattavaa.

    Tolopainen Tolopainen

    Nokia laittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuodessa 4mrd€. Tuollaiset Luket saisi lopettaa, noilla tesurseilla ei saa mitään käyttökelpoista aikaan ja eiköhän perustutkimukset ole jo tehty. Parempi antaa nuokin rahat yritysten tekemään tuotekehitykseen, niin toiminta ehkä johtaa johonkin.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 620)