› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 45 46 47 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Lähetetty: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 19.5.2017, 20:39

    ”Käytännön puun korjuu ja jalostus on kyllä tällä hetkellä Suomessa kansainvälistä huippua.”

    Samaa mieltä. Jos ”pientä” viilausta aina löytyykin, mutta peruslinja on kehittynyt todellakin maailman mittakaavassakin eturiviin,- ellei ykköseksi.

    Jätkä 19.5.2017, 20:47

    Suomalaisten metsätieto on suureksi osaksi tuontitavaraa. Aikalailla on tietoa ja taitoja, jotka ovat peräisin itävallasta, joka ensikuulemalta vaikutti aika oudolta, mutta siellä on tehty tosiaan tieteellistä tutkimusta, joka ei ole joka käänteessä vesittynyt materiaalin (raha) niukkuuteen, jonka johdosta tutkimus on jouduttu lopettamaan ennen kuin on saatu luotettavia tuloksia aiheesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.5.2017, 21:04

    Paitsi metsäalan käytännön toiminta, myös Suomen sata vuotta vanha metsäntutkimus on edelleen yksi maailman huippuja, vaikka resursseja onkin viime vuosina leikattu rankasti.

    Tuohon paradoksiin sanoisin, että eikös kuitu/tukki suhde riipu eniten metsien ikärakenteesta ja toisekseen metsien hoidon tasosta: kun uudistamiset, taimikonhoidot ja harvennukset hoidetaan, saadaan aikanaan tukkiakin.

    sitolkka 19.5.2017, 21:13

    Unohtakaa jo kansantalouden hyvinvointi. Sitä ei kukaan, jolla on paljon rahaa tai valtaa ajattele. Bisnis on bisnis ja kaikki tehdään vain rahan takia.

    Tolopainen Tolopainen 19.5.2017, 21:35

    Missä on suomalaisen metsäntutkimuksen näytöt. Nämä virastomaiset laitokset eivät koskaan ole kehittäneet yhtään mitään. Kun seuraa tuota Luken tutkimustoimintaa, sehän on samalla tasolla kuin joku maamiesseuratoiminta, yritetään pyörää keksiä uudelleen. Tehdään sellaista, jota eteläamerikan intiaanitkin ovat osanneet jo tuhansia vuosia sitten, muka uutena innovaationa.

    sitolkka 19.5.2017, 21:48

    Niitä näyttöjä ei tosiaankaan taida liiemmin olla. Tutkitaan kaikkea turhaa näennäistutkimusta.

    Reima Ranta 19.5.2017, 21:55

    Metsäntutkimuksen ongelmana meillä on ollut tarkoitushakuisuus. Vanha sanontahan kuuluu, että tarkoitus pyhittää keinot. Aito ja riippumaton tutkimus ei voi olla tarkoitushakuista.

    Metsätalous on täällä organisoitu tutkimuksesta toteutukseen unohtamalla se, että metsätalous on ennen kaikkea taloudellista toimintaa.

     

    Jätkä 19.5.2017, 22:01

    Ovat tainneet senkin keksiä sata vuotta tutkittuaan, että tukkipölkky on yleensä toisesta päästä paksumpi. Nyt on hakemus sisällä, että voidaan jatkaa ja tutkia, kumpi pää on yleisemmin paksumpi, vai onko se aina?

    hemputtaja 19.5.2017, 22:13

    Tolopainen kysyy ja muut säestää: ”Missä on suomalaisen metsäntutkimuksen näytöt. Nämä virastomaiset laitokset eivät koskaan ole kehittäneet yhtään mitään”.

    Ne näytöt humisee Suomen metsissä. Kannattaa verrata missä kunnossa metsät olivat vielä sotienkin jälkeen ja missä nyt. Kehityksessä on kyllä takana melkoisesti tutkimustyötä, jota on oppeina metsäkansalle jaeltu.

    Se on sitten eri asia mitä nykytutkijat puuhailevat.

    Jätkä 19.5.2017, 22:29

    Se tieto, jonka varassa suomalaiset metsät on saatu kasvatettua sellaisiksi kuin ovat, on painettu suomessakin paperille jo v.1903 Arvid Borg:in kirjoittamana ja hänenkin oppinsa oli tuontitavaraa.

    Silloin sisäistettiin metsänuudistaminen, kulotus ja hankikylvöt, joiden tuloksena syntyneet taimikot harvennettiin ja alaharvennuksin kasvatettiin järeää puuta, joka oli ainoaa kaupallista puutavaraa siihen aikaan. Pienempi puu kolottiin tervaspuuksi tai poltettiin puuhiileksi ja lämpöenergiaksi.

    Arvid oli Tuomarniemen metsänvartijakoulun pitkäaikainen johtaja..

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 45 46 47 … 60 61 62