Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Puuki

    Pystyssä olevat jättöpuut ei korvaudu maapuilla eikä päinvastoin. Molempia tarvittaan, jos aikomus on suosia monimuotoisuutta metsissä.

    Timppa

    Siis tekopökkelön idea on, että saadaan tiaisille koteja.  Pienet lahokoivut ovat kyllä vähentyneet niistä ajoista, kun kuljeskelin 1940-50-luvuilla linnunpesillä.

    sitolkka

    Niin on vähentyneet. Eipä niitä juuri enään tapaa. En sen sijaan käsitä mitä hyötyä on tehä maahan lahopuuta. Jäähän sinne jo oksia ja kantoja.

    Puuki

    Metsissä asustaa mm.  liki 4000 erilaista kovakuoriaista ja kangasmetsissä niitä taisi olla n. puolet siitä. Jokaisella ötökällä on oma tehtävänsä luonnon monimutkaisessa kierrossa. Osa niistä on sopeutunut elämään vain esim. lahoissa  maapuissa, osa elää vain pystypuissa. Jotkut koppakuoriaiset vaatii hiiltynyttä puuta . Jokaisella puulajilla on suunnilleen omat ötökkälajinsa jotka tarvitsee juuri oikean puulajin jne… Kannoista ei ole tietoa, että kelpaako laho kanto yhtä hyvin kuin saman puulajin laho maapuu.

     

    Gla Gla

    Juuri näin kuten Puuki sanoo. Elämän kannalta tärkeimmät asiat eivät näy ihmisen silmään ja ehkä siksi niiden merkitystä ei aina riittävän hyvin ymmärretä. Linnut ja hirvet ovat vaikuttavampia näkyjä ja siksi niiden arvostus on suurempi.

    Koivikkoa raivatessani tuli hyvä mieli siitä, kun sai kaataa kuitupuun kokoista tavaraa maahan lahoamaan, vaikka metsänhoidollisesti kyse on tuossa osittain rästikohteesta. Jälkeenpäin jäin kuitenkin harmittelemaan sitä, että järeimmät rungot olisi voinut katkaista niin ylhäältä kuin se turvallisesti olisi ollut mahdollista. Oli vaan mukana pelkkä raivuri. Kokeilu osoitti sillä pökkelöiden teon olevan vaarallista leikkiä ja jäi siksi yhteen runkoon. Mutta saattoi puut muutenkin olla alakanttiin hömötiaista ajatellen, joten ehkä maassa niistä on yhtä paljon iloa kuin pökkelöinä. Jatkossa täytyy kuitenkin tämä asia pitää mielessä ja varautua pökkelöiden tekoon esim. polttopuita kaadettaessa.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monimuotoisuudesta kiinnostuineille suosittelen Ilkka Hanskin kirjaa ”Tutkimusmatkoja saarille”.

    Metsien merkityksestä ilmastoasioissa kirjoitti Paavo Puuntuottaja kansantajuistetun kolumnin:

    koillis lappi

    Timppa.50-60 luvulla koivuviha oli meilläpäin aika kova.Valjastettiin pari pillaria ja väliin vahva sinkki vaijeri ja ajettiin kaikki koivut nurin.Ainut oikea lämmityspuu oli kelohonka joka kerättiin pois ennen ko urotyön suoritusta.Määrämitta ja harsintahakkuilla oli kaikki tarvepuu ennen sitä poistettu.Jäljelle jäi mitä jäi,ei ainakaan pökkelöitä pesimäpuuksi.Omani on just ko käsittelyn jäljiltä ja yritän tehdä siitä metsää.3 ha harvennuskuvioon jätettiin toistakymmentä 5-6 metristä suht järeää koivua n.kuudesta metristä katkaistuna.Luonnon kylvämissä metsissä on ihan eri lähtökohta kuin muokatuissa ja istutetuissa ja kylvetyissä metsissä.Elelän metsät on varmaan kaluttu tyhjiksi parisataa vuotta ennen kuin napapiirillä on alettu osaraa tekemään.No nyt meillä kasvaa metät,kuhan vaan joku niitä hoitas.

    sitolkka

    Eräs ”viisas” sanoi juuri, että ihmiskunnalla on enään sata vuotta aikaa, niin tämä maapallo on kateltu. Väestönkasvun huomioiden ei välttämättä edes kovin huono arvio. Tähän meidän pohjoismaiseen elintasoon on joidenkin mielestä maapallolla resursseja vain noin miljardille ihmiselle. Tässä mielessä elintason kohottaminen afrikkalaisille ja väestönkasvun kuriin saaminen sitä kautta on aika huono ajatus. Ilmaston muutos on mielestäni vain eräs pieni osa-alue tässä konkurssissa ja sitä ei pitäisi ylikorostaa niinkuin nyt tehdään. Mutta kun markkinatalous…

    koillis lappi

    Ja siperian ikijää sulaa.Joku raato löydetty jossa voi piillä kymmeniä tuhansia vuosia sitten eläneitä pöpöjä.Saudit taas hinaa jäävuoren rantaan ja tykkäävät että jano sammuu 4-5 vuodeksi.No.Huolesa kullaki.

    koillis lappi

    Kiinalaiset”rajoitti”tyttölapsien syntymistä josta me länsimaalaiset oltiin pahoilla mielin.Nyt sitte välimeren yli pukkaa porukkaa joka on saanu alkunsa kehitys avun turvin ja on valmis taistelemaan oman hyvin voinnin puolesta.Ihminen on aika hölmö kun yrittää tapella luontoa vastaan.Ryssä ja jenkki ymmärtävät  vähän pelin päälle ja yrittävät rajoittaa hallitsematonta lisääntymistä.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 620)