› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 41 42 43 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Lähetetty: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 16.4.2017, 19:44

    Päätehakkuuikään kehittyneessä kuusikosa ilmiö näkyy selvästi, kun se harvennetaan suojuspuuasentoon. Muutamassa vuodessa on tuvi pullistunut jopa niin, että alkaa epäilyttää tyvilahon vaikutus. Kuitenkin hakkuun aikana puut ovat olleet ihan normaaleita.

    mehtäukko 16.4.2017, 20:24

    …” Kun sotkemme ilman, maan ja vedet, ei täällä ole hyvä olla kenenkään…”

    Niinpä niin.Sitä olen tosissaan ihmetellyt, että kun liikenteen autojen ja työkoneiden moottoreihin löytyy ja vaaditaan Tier 2…3…4…5 -luokiteltuja myllyjä joilla ihmisten pitäisi tehdä työtä ja verotuloja, mutta entäpä huvitukset. On formulaveneitä ja -autoja,on kelkkakisoja ja trpullingit.Ralleja ja lentonäytöksiä pidetään ympäri vuoden.

    Ja kaikista parasta,että Vihervasurit tupruttavat Helsingissä niin ekologista kivihiiltään maailman pelastamiseksi..!

    Ei siinä vasen käsi tiedä mitä oikea tekee.

    hemputtaja 18.4.2017, 10:45

    Lainaus Jätkä: ”Päätehakkuuikään kehittyneessä kuusikosa ilmiö näkyy selvästi, kun se harvennetaan suojuspuuasentoon. Muutamassa vuodessa on tuvi pullistunut jopa niin, että alkaa epäilyttää tyvilahon vaikutus. Kuitenkin hakkuun aikana puut ovat olleet ihan normaaleita.”

    Ei syytä epäillä ja eiköhän noin käy tavallisen harvennuksenkin jälkeen.

    Kun tuolla edellä ”löydöstä” kerroin, jäi mainitsematta, että ensimmäiseksi on syytä tarkistaa havainto eikä lähteä muuttamaan kuutiokertoimia eli onko pullistunut muutenkin  kuin harvennuksen jälkeen.

    sitolkka 18.4.2017, 10:49

    Jos mennään muuttamaan, niin sittenhän se pettää tiheämmäksi jätetyissä tai harventamattomissa. Nyt pitäs jättää tekemättä mitään.

    Puuki 18.4.2017, 11:51

    ” Viimeisimmässä Metsälehti makasiinissa kerrottiin, että Suomen puut ovat alkaneet tyvestä turpoamaan. Ihmeteltiin – kuinkas nyt näin. Voi aiheuttaa kuutiointikertoimien tarkistuksen, jonka herkun on ainakin pari kertaa meikäläinenkin kärsinyt. ”

     

    Eikös jokin aika sitten  ollut juttua siitä, kuinka tyvien kuutiokerrointa muutettiin toiseen suuntaan ? Jos se tulikin vain  turhaan muutettua.

    sitolkka 18.4.2017, 13:51

    Ennen vanhaan siemenpuut oli vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Joka tapauksessa yleensä yli 100-vuotiaita. Nykyään nämä ns. siemenpuut ovat usein parhaassa kasvuiässä olevia noin 50-60-vuotiaita mäntyjä. Onko ihme että turpoavat.

    Jätkä 18.4.2017, 18:47

    Kunnon vanha kilpikaarnainen siemenpuu antaa ihme ja kumma kunnon siemensadon, kunhan siemenpuuhakkuusta on kulunut kolme vuotta. Ennen siemenpuut rengastettiin kirveellä ja kun terä lipsahteli nilaan asti, se virkisti vanhaa puuta, samoin kulotus pisti mahlan virtaamaan. Nykyisin äestys niin, että juuret hieman kärsivät, lisää käpy / siementuotantoa.

    kuitenkin siemenpuut on hyvä valita hyvän runkomuodon ja latvuksen muodon ja oksien perusteella. Rodunjalostusta halvimmasta päästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.4.2017, 11:46

    Metsähallitus on julkaissut perusteellisen oppaan ”Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon opas”. Samat periaatteet sopivat myös yksityismetsiin. Paperinen painos on lopussa mutta sähköisen version voi ladata osoitteesssa:

    https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Bsarja/b157.pdf

    Nyt kun metsävarojen käyttö kasvaa, pitäisi huolehtia samalla monimuotoisuudesta. Jos tässä onnistutaan, voidaan pysäyttää metsälajiston köyhtyminen ja vahvistaa metsiä kestämään ilmastonmuutoksen tuomat muutokset. Talousmetsissä hyvä toimia ovat mm.

    – monipuolisen kasvi- ja eläinlajiston ylläpito,

    – järeän kuolevan puun ja lahopuun määrän lisääminen hakkuilta säästettäviin erityiskohteisiin, joissa se säilyy paremmin kuin talousmetsäkuvioilla, myös tekopökkelöt avohakkuilla ja sähkölinjojen reuna-alueilla,

    – palaneen puun määrän lisääminen (vaikka polttamalla säästöpuuryhmiä).

    sitolkka 22.4.2017, 14:24

    Tekopökkelö on huono. Kaatuu äkkiä. Parhaita kolopuita ovat elävät puut, jotka koloista huolimatta säilyy hengissä jopa vuosisatoja. En näe mitään järkevää syytä tehdä tekopökkelöitä. Niistä ei tervapääskyille iloa koskaan ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.4.2017, 14:28

    Tekopökkelön idea lienee juurikin se, että siitä saadaan lahopuuta nopeasti. Enpäs tiennytkään, että tervapääsky pesii puunrungoissa ja pöntöissä.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 41 42 43 … 60 61 62