Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • jees h-valta

    Niin myös minulle joten Visakallon linjoilla. Kyllä aikamoista pöljyyttä jättää monen suurin omaisuus vakuuttamatta. Saattaa paha pirtinräyskä olla kyllä täysarvovakuutuksessa ja parin tonnin kottero pihalla vielä kaskossa. Sitten ei muka muutaman sadantuhannen metsää kannata vakuuttaa???

    Tolopainen

    Mikään ei ole niin hyvä bisnes kuin myydä nykyisin turvallisuudentunnetta porukalle, joka ei ole tottunut vastaamaan mistään. Yhteiskunta huolehtii kehdosta hautaan.

    Jätkä

    ”Taneli:

    Menee nyt jo ohi otsikon. Mökille menevän maantien varressa joku oli kaulannut haapoja vajaa kymmenen kappaletta ja kaikki sellaisia että sopivasti kaatuessaan ulottuvat tielle. Kukahan vastaa seurauksista?

    Terveisin: Korpituvan Taneli”

    Oletko nähnyt kaulatun haavan kaatuvan itsekseen? Minä en.

    Visakallo

    Tolopainen ei ilmeisesti ole ollut työelämässään yrittäjänä kun tuommoisia laukoo.

    Tolopainen

    Kun jaetaan ilmaista leipää syntyy leipäjonoja. Kun markkinoidaan vakuutuksia syntyy korvaustarvetta ellei vahinkoja satu niitä keksitään. Yhtiöt tuon tietävät, mutta maksukertymä kuitenkin jää voiton puolelle aika reilusti. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat kannattavimpia toimialoja Suomessa.

    Timppa

    Aika vaikea ”keksiä” metsässä vahinkoa ellei se ole sattunut.  Noita pienempiä vahinkoja vastaan ei yleensä kannattaisikaan vakuuttaa.  Myrsky on sellainen, että sen jälkiä katsellessa kyllä näkee, että vakuutus on tarpeen.

    Visakallo

    Niin kuin sanoin, Tolopaisen ei kannata, eikä tarvitsekaan vakuuttaa yhtään mitään. Vaikuttaa siltä, että työnantaja on vakuuttanut ja kantanut vastuun hänen puolestaan koko työuransa ajan. Nyt eläkkeellä ollessa ei sitten ole enää niin väliäkään, kun juuri mitään ei tapahdukaan.

    Gla

    Timppa: ”Mahtavatko lehtipuumetsät olla mikään taika ilmastonmuutoksen ratkaisuun. ”

    Ei ole. Ilmastonmuutos ratkaistaan vähentämällä radikaalisti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja muuta kasvihuonekaasuja (metaani) ilmakehään päästävää toimintaa.

    Vaikka joissain kommenteissa ihan oikein todetaankin ilmaston muuttuneen kautta historian, ongelmana on sama ajatusvirhe kuin talousmetsän luontaisen uudistumisen perustelemisessa jääkauden jälkeisellä metsittymisellä. Tämän hetken ilmaston muuttumisessa erona historiassa tapahtuviin muutoksiin on muutoksen nopeus, johon ei verrokkia historiasta löydy. Ihan kuten talousmetsän kehityksessä vs. jääkauden jälkeinen metsittyminenkin.

    Itse pidän sekametsiä säännöllisen hoidon ohella parhaana varautumiskeinona. Toisaalta sekametsissä ei tapahdu yhtä herkästi totaalista tuhoa kuin taimesta asti yksipuolisena puupeltona kasvatetussa metsässä. Toki asiaan vaikuttaa se, että eri puulajit sietävät eri tavoin stressitekijöitä, mutta mielestäni olennaisin asia on unohdettu ja se on maaperän hyvinvoinnista seuraava kyky vastustaa stressiä. Yhden puulajin metsässä ainakin ilman vuoroviljelyä biodiversiteetti yksipuolistuu, jolloin vastustuskyky alenee ja ravinteiden kierto hidastuu. Sekametsän ja pioneeripuulajien vaiheen tavoitteena on ylläpitää luonnon R&D-osaston pitkäjänteisen työn tuloksen seurauksena luotua järjestelmää. Luonnonhistorian mittakaavassa mitattuna silmänräpäyksen ajan kestäneen talousmetsävaiheen aikana ei vastaavaan ole ihmisen toimesta kyetty, joten itse ainakaan en liikoja omalta toiminnaltani kuvittele. Siksi mielestäni pitäisi kunnioittaa jo tehtyä työtä ja hyödyntää sen potentiaalia, eikä olla hyödyntämättä sitä valheellisen oman ylivertaisuuden tunteen vallassa.

    Gla

    Jees: ”Voihan toki sekana muutakin olla mutta kuusi vaatii varjoa tulevaisuudessa enemmän muilta puilta kuin havupuilta. Keskikesän kuumuushan kuivuuksineen se ongelma tulee kuuselle olemaan. Lehtipuiden lehtimatto taas estää haihtumista maan pinnalta. Kuusen pintajuuret saavat suojaa. Tähänkään yhtälöön ei suuret hirvilaumat toimi.”

    Nimenomaan äärimmäisten olosuhteiden, kuten kuivuuden, yleistyminen on riskinä. Lehtipuiden lehtimatto tuskin kuitenkaan talousmetsässä on merkittävä asiaan vaikuttava seikka. Suuret puut, etenkin lehtipuut haihduttavat vettä niin valtavasti, että maan pinnalta tapahtuva haihdunta jää pieneen rooliin sen rinnalla. Eihän kosteaa aluetta saa kuivaksi maan pinnalta haihduttamalla, vaan puuston määrää lisäämällä. 100 m3 puusto pudottaa maassa olevan veden pintaa 10 cm ja tähän perustuu tarve kuivattaa ojittamalla uudistusala, mutta ei välttämättä enää varttuneempaa metsää. Timppakin oli huolissaan vesakon maaperää kuivattavasta vaikutuksesta, mutta mielestäni sellaisella ei ole mitään merkitystä minkään asian suhteen.

    Kuusten kasvatuksessa koivikossa täytyy ottaa huomioon se, että kiertoaikana koivut poistetaan ensin, jonka jälkeen kuuset saa jatkaa vielä helposti 20 vuotta tai enemmänkin. Tällöin niiden pitää pärjätä omillaan ilman merkittävää sekapuustoa. Kuuset pitää ajoissa totuttaa tuuliin, koska koivujen alla kasvaneena juuristo tuskin on tottunut roudattoman ajan myrskyihin.

    Hirvet ja peurat tosiaan muiden ongelmien ohella vaikeuttavat ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumista.

    Tolopainen

    Ette pysty ratkaisemaan mitenään sitä ongelmaa, joka syntyy kun täällä on talvella pimeää ja kasvillisuus säilyy vain jos se on jäätyneenä. Ei tule mitään että vuoden pimeimpänä aikana on yli kymmenen asteltta lämmintä ja kaikki ötökät liikkeellä ja kasvillisuus lahoaa ja homehtuu.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 620)