› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 33 34 35 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Lähetetty: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 29.3.2017, 10:30

    Visakallo: ”Järeää puuta on Suomen metsissä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan sitten 1800-luvulla alkaneen puun teollisen käytön.”

    Näinhän se on. Kuten myös kuun varjopuoli, se joka ei näy maahan päin ja jossa ei ole koskaan käyty, on juustoa. Edelleen, ilmastomuutosta ei ole vaan se on keksity juttu, USA:n demokraattien salajuoni.

    Ja vielä. Suomen metsäklusterin suuryritykset lahjoo ympäristöjärjestöjä sadoilla miljoonilla vuosittain. Sehän oli luettavissa niistä yritysten vuosikertomuksista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2017, 10:42

    Meitä lukijoita palvelisi hyvin, jos lisätään uutisen/mielipiteen oheen lähde, johon käsitys perustuu. Metsälehti on tässä suhteessa parantanut otteitaan, ja laittaa usein tiedeuutisiinsa tekijän nimen tai jopa linkin julkaisuun.

    Minullakin on se käsitys, että aika kauas pitää mennä taaksepäin, ennen kuin tullaan aikaan jolloin puuta tai edes järeää puuta olisi enemmän kuin nyt. Metsien päteviä inventointeja on tehty vasta sata vuotta, mutta metsien käyttö lisääntyi jo tervanpoltto- ja höyrysahojen aikana. Ehkä täytyy mennä 1600-luvulle, jolloin Suomi oli harvaan asuttu?

    Kannattaako nyt siis metsiä käyttää vai säästää? Minusta optimoidaan liian pienellä alueella, jos katsotaan vain sitä mitä Suomen metsille tapahtuu.

    Visakallo Visakallo 29.3.2017, 11:01

    Reva voi aivan hyvin esittää järeistä puista meille myös vaihtoehtoisen totuuden.

    Eiköhän se kuu ole aika monta kertaa kierretty myös sieltä pimeältä puolelta. Jos Reva haluat sen olevan juustoa, niin olkoon sitten niin. Olenko minä kiistänyt ilmastonmuutoksen?

    Kolme suurta metsäyhtiötä tekevät tiiviimpää yhteistyötä ympäristöjärjestöjen kanssa kuin Reva ehkä tietääkään. Yhden yhtiön edustaja sanoi minulle vähän aikaa sitten, että sellaisen vihollisen kanssa, jota ei pysty voittamaan, pitää liittoutua. Metsien FSC-sertifiointi on tästä suurelle yleisölle se tunnetuin esimerkki.

    kuusessa ollaan 29.3.2017, 11:05

    Tuossapa pitkän aikavälin hiilen määrä ilmakehässä, ihan ison veden takaa tutkittuna. Jonkinlainen piikki havaittavissa vuoden 1950 jälkeen.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 29.3.2017, 11:08

    Niin. Länsimaissa on sellainen periaate että syyttömän ei tartte todistaa syyttömyyttään vaan syyttäjän pitää todistaa väitteensä. Toisin päin siitä tulisikin helvetillinen rumba.

    Eli nyt tarttis sun laittaa sen väitteesi (Järeää puuta enemmän kuin…) perustaksi lähde mihin väitteesi perustuu. Muuten se on ihan yhtä arvokas mielipide kuin tuo minun kuu on juustoa -heitto.

    Usein päätät kirjoituksesi lauseseen. ”Ja tämä ei ole mielipide vaan kylmä totuus”. Sekään ei valitettavasti oikein riitä. Pohjalle pääsy (ns. Anton-taso) vaatii näköjään kamppailua mutta hyvin tuo kamppailu näyttää sujuvan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2017, 11:16

    Järeän puun määrää muinaisuudessa emme tiedä. Suomen metsistä on silminnäkijähavaintoja 1800-luvulta opuksessa ”Kertomus Suomen metsistä” – jos muistan nimen oikein. Silloin metsävarat olivat hyvin vähissä ainakin asutuilla alueilla.

    ”Suomen metsäklusterin suuryritykset lahjoo ympäristöjärjestöjä sadoilla miljoonilla vuosittain.” Olisiko tähän joku lähde? Ovatko y-järjestöt siis korruptoituneita?

    Hiilidioksidin määrän lisäystä ilmakehässä ei oikein voi ilmastoskeptikkokaan kiistää; sen sijaan hän kiistää sen, että CO2:n lisäys aiheuttaisi ilmaston lämpenemisen.

    Visakallo Visakallo 29.3.2017, 11:20

    Eipä tässä ketään ole syytetty. Suomen metsävarat on hyvin  inventoitu yli sadan vuoden ajan. Niistä saa aika paljon tietoa irti jos haluaa aiheeseen perehtyä. Tieto on kaiken lisäksi julkista.

    Jos taas mennään ihan ruohonjuuritasolle, miksi todella vanhat säilyneet kannot tai puunrungot eivät ole yhtä suuria kuin nykyisin aivan tavallisissa päätehakkuumetsissä, saatika vuosikymmeniksi unohdetuissa perämetsissä?

    Visakallo Visakallo 29.3.2017, 11:25

    Saksan metsäteollisuuden aikoinaan rahoittamat Lapin metsäsodat opettivat suomalaisille metsäyhtiöille kantapään kautta, miten asiat hoidetaan ympäristöjärjestöjen kanssa.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 29.3.2017, 11:30

    Kerrotko vielä sen tutkimuksen (ne tutkimukset) ja vielä oikein sivun tai luvun missä on esim. se graafi jossa järeän puun määrän kehitystä 1800-luvulta (tai vaikka 1900-luvulta) alkaen kuvataan tai asiasta kerrotaan.

    Visakallo: ”Yhden yhtiön edustaja sanoi minulle vähän aikaa sitten..”

    Kerrassaan mainiota!

    Minulle kertoi eräs toisen yhtiön edustaja taannoin että järeän puun määrä on vähentynyt dramaattisesti viimeisen sadan vuoden aikana ja jatkoi että ympäristöjärjestöjä ei Suomessa lahjota. Eikä ole koskaan lahjottu.

     

    kaller 29.3.2017, 12:04

    Metsäkustannuksen julkaisemassa ”Suomen metsien käytön historia” kirjasarjassa on koottu vaikuttava määrä tietoa eri aikakausien metsien käytöstä. mm. Metsää, puuta ja kovaa työtä- kirjassa kerrotaan tästä järeästä puusta eri aikakausina.

    ”Järeä puu” tarkoitti teollisen puunkäytön alkuaikoina eli 1800-luvun lopulla latvaläpimitaltaan yli 30cm petäjää. Sitten noista alkoi tulla pula, kun lähimmistä metsistä harsittiin parhaat pois. Järeän puun vaatimuksia laskettiin tasaiseen tahtiin ja pienemmillekin tukeille löytyi käyttöä. Nykyinen latvaläpimitta on puolittunut sadassa vuodessa, ja ”järeää puuta” voidaankin ilmoittaa olevan metsät täynnä.

    Nykypäivän ”järeä puu” saadaan hyvällä metsänhoidolla kasvatettua aika nopeasti. Eiköhän parinkymmenen vuoden kuluttua tuo latvaläpimitta ole 10cm. Lasketaan vaatimuksia tasaiseen tahtiin, niin että biotalousbuumissa voidaan aina sanoa, että metsää ja järeää puuta on enemmän kuin ikinä missään.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 33 34 35 … 60 61 62