Kallerin  kannattaisi tiedostaa, että jo nyt on tilanne, että saadakseen metsänsä kunnolla järeytymään, monilla metsänomistajilla on edessään tilanne, että melko järeää puuta olisi viisaampaa kaataa metsänomistajan kustannuksella maahan kun antaa metsän riukuuntua pilalle.  Eikö tämä vaihtoehto yhtään huoleta?

Erityisesti järeällä puulla on kysyntää ja sen hintataso on ainakin meikäläisen tekemissä kaupoissa selvästi normaalihintaa parempi.  Näin jatkossakin meillä toimitaan, mutta sehän edellyttää oikea-aikaisia harvennuksia ja siis riittävää kysyntää harvennuspuulle.

Vanha hitaasti kasvanut puu on erikoispuuta, joka voi hyvinkin olla vielä joskus arvossaan. Verrattavissa esim tammen kasvatukseen. Olisi harmi jos tällaista puuta ei enään mistään saisi rakentamiseen. Suojelualueilta sitä ei voi ostaa. Nykyisin järeä laadukas hirsipuu on jo enemmän kuin kiven alla.

”Nykyisin järeä laadukas hirsipuu on jo enemmän kuin kiven alla.”

Itsekin olen ihmetellyt, miksi 2-metrinen puun taimi maksaa taimitarhalla 300 e, mutta 20 senttisen saa 0,3 eurolla.

Lainaus Sitolkka: ”Nykyisin järeä laadukas hirsipuu on jo enemmän kuin kiven alla.”

Niin se oli ennenkin. Saattoi jopa olla enemmän hakusessa kuin nykyään.

Muutoin, tässä keskustelussa on unhtumassa yksi tärkeä asia. Vaikka vuosikasvuksi ilmoitettaisiin 200 miljoonaa kuutiota ja käytöksi 100, ei se tarkoita automaattisesti tuota määrää hakattavan. Jos puuta ei myydä metsistä, silloin ei tule kuin myyntiin tuleva määrä. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin metsien käyttöpakko. Ja nykykeskustelun perusteella ympäristöväki nostaa taatusti metakan, jos jonkilaista metsien käyttövelvollisuutta aletaan rakentamaan vaikkapa verotuksellisista syistä.
Jos puuta ei tule tehtaille, heikompituottoiset putiikit menee kiinni.

Metsähallituksellakin jo pää tulee vetävän käteen ja hakkuut vähenevät taatusti kymmenen vuoden kuluttua, kun metsien keskikoko laskee entisestään, myös yhtiöiden omien metsien määrä ei ruoki millään teollisuutta. Viennillä korvataan sitten puutteita.