Jos tilojen kuviojakaumasta osataan pitää huolta, silloin jokaisella metsätilalla pitäisi nykytilanteessa olla vakio puumäärä. Jos vaan vedellään aukkoa ja ihmetellään, miten taimikoita onkin  niin paljon, on peiliin katsomisen paikka.

Suurimman osan kuitenkin suomen metsistä omistamme me kaikki metsänomistajat. Ja kyllä ne taimikotkin ensiharvennuksiksi muuttuvat, vaikka sitä yrittäisi estää huonolla hoidolla?

Viestini saattaa näyttää metsätalousvastaiselta, en vain osannut kirjoittaa vähemmän kärkevästi ja neutraalisti.

Gla: Biotaloudelle ja sellunkeitolle on paikkansa Suomessa. Selluksi vain puuta mutta kestävästi.

Halusin vain tuoda ihmettelyni ja huoleni, kun biotalouden lobbaus on niin näkyvää ja hakkuumahdollisuuksien lisäämistä puolustellaan. Ihmettelen myös, kuinka tuon asiantuntevan tutkijajoukon julkilausuma kiistetään ja tyrmätään paskapuheena. Metsätaloutta ymmärtämättömät uskovat sinisilmäisesti kaiken lobbauksen.

Sitten on tällaista joko-tai vastakkainasettelua. Yksi esimerkki, kun Metsähallituksen tiedottaja omalla nimellään Maaseudun Tulevaisuudessa riensi puolustamaan suuria hakkuumahdollisuuksia, ja esitti tyypillisen vastakkainasettelun, että metsiä joko käytetään, tai ei käytetä. Ikäänkuin esitetään, että on vain kaksi vaihtoehtoa, kaksi ääripäätä, valitse puolesi, ja ne ovat:

-Ei lainkaan metsätaloutta, kaikki metsät suojelussa.

-Metsätalous ja hakkuut edellä, kaikki Suomen metsät utilistisessa käytössä talouden rattaita pyörittämässä.

Tästä välistä unohtuu aika paljon. Tasapaino pitäisi vain löytää hakkuiden ja suojelun osalta. Mopo ei saa karata kumpaakaan ääripäätä kohti liiaksi.

Tästäkin aiheesta keskustellaan mustavalkoisesti. Tämä dosenttiporukka näkee lausunnossaan metsän nykytilaisena (kasvu 105 Mm3/a, noussut 20 vuodessa n. 40 %) ja on sen perusteella arvioinut, ettei metsien lisähakkuut ole kestäviä. Metsiä omistavat tahot (kuten minä) ovat kyllä valmiita nostamaan puun tuotantoa vaikka tasolle 150 Mm3/a, jos suurimmalle osalle lisäkasvun puista on myös markkinoita. Dosenttiporukka tietysti ottaisi ko lisäkasvun mielellään vastaan, mutta metsänomistajat empivät, koska eivät luota että lisäkasvua voidaan hyödyntää äänekkään dosenttiporukan vaikutuksen takia. Epäillään, että metsänomistajille vastataan, että mitäs kiihdytitte puiden kasvua; myydä ette kuitenkaan niitä saa.

Nuoret ja kasvavat metsät sitovat hiiltä kasvunsa kautta saman verran kuin niistä syntyvät tuotteet voivat sitä päästä takaisin ilmakehään. Taitaa olla ainoa toiminto maapallolla, mikä tekee näin. Eli nuorten metsien käyttö selluun ja useampaan kertaan kierrätettäviin kuituihin on ympäristöteko, verrattuna siihen, että tuotteet tai energia tehdään muilla raaka-aineilla. Aurinko- ja tuulivoima ovat tietenkin hiilipäästöjen kohdalla ylivoimaisia, mutta taloudellisesti ja tehollisesti rajallisia. Tämä asia ja sen aiheuttamat muutokset tulevaisuudessa ovat suomen etu, monilla muilla mailla onkin sitten ongelmia täyttää oma osuutensa hiilen sidonnassa. Tuntuu hassulta, että tämäkin vähäinen mahdollisuus halutaan torpata omatoimisesti, tajuamatta mitä on vaihtoehtona.

Kallerinkin kannattaa lukea ajatuksella noita Luken sivuja.Ainahan Suomessa miehet ovat pelänneet että puu loppuu ja naiset että taivas putoaa niskaan.Kumpikaan ei ole lähelläkään.

Tuon julkilausuman allekirjoittajista varsin harva vaikuttaa olevan perehtynyt metsätalouteen.Ekologian ,biologian,sosiologian yms.professoreita ja dosentteja vaikuttaa olevan kyllä.Tästäkin porukasta moni on todennäköisesti nuoruudessaan ollut häiritsemässä metsätöitä luontoliiton porukoissa.Niinpä nämä allekirjoittajat suhtautuvat epäilevästi kaikkea rehellistä metsissä tehtävää työtä kohtaan.