› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 29 30 31 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Lähetetty: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 25.3.2017, 23:03

    Mitäpä teit kuusikossa risuparta ?

    sitolkka 25.3.2017, 23:37

    Kyllä se taitaa niin olla, että kun läpimittarajoista luovuttiin niin koko suomi on kohta taimikkoa. Etelässä puun nopea kasvu vähän helpottaa tilannetta. Maanmuokkaus saastuttaa ilmaa ja varsinkin vesiä.

    Gla Gla 26.3.2017, 08:23

    Visakallo: ”Minua on alkanut kiinnostaa meihin muihin verrattuna tuo reservuaari-indeksin lähes ylimaallinen tiedon taso .”

    En ole seurannut kovin systemaattisesti AC:n mainitsemia lumikkohypoteesikeskusteluja yms., mutta jossain sellaisessa kuitenkin mainittiin päivystävien dosenttien vaikuttaminen palstalla. Onko reservuaari-indeksi tällainen?

    Tiedon taso voi olla hyvä tai huono vieläpä aiheesta riippuen itse kullakin ja mielestäni ajatustenvaihto keskustelupalstalla on hyvä keino vastustaa omiin mielipiteisiin rakastumista eli antaa mahdollisuus oppia uutta. Kun reservuaari-indeksi kuitenkin sanoo monella kirjoittajalla keulivan tragikomiikan puolelle, vaikkei itse ole edes kannanottoa lukenut, kaipaan sen verran rautalankaa, että r-i määrittelisi, kenellä keulii ja missä. Kun nyt en yksinkertaisena metsätalouden harjoittajana tiedä, mitä kommentteja tuossa tarkoitetaan, on vaikea pysyä keskustelussa kärryillä, saada selvää r-i:n käsityksistä ja vastata niihin.

     

    Tolopainen Tolopainen 26.3.2017, 08:38

    Kun ajelee junalla ja autolla ympäri Suomea näyttää, että metsätaloudessa keskitytään enemmän jo hiilensidontaan kuin puuntuotantoon. Mistään ei löydy ostajia noilla koivumäärille, joita on jo lähimetsät täynnä, mitä mahtaa olla kauempana. Miksi metsiä ei harvenneta kasvukuntoon tuottamaan laatupuuta, ei tuo hieskoivun kasvatus tuota kuin polttopuuta. Ei ole mikään ihme, että hakkuusäästöt näyttävät komeita lukuja, vielä niitä ihastellaan, mutta ei kovin kauan,  kun laho alkaa iskeä.

    Rane2 26.3.2017, 08:48

    Luken tilastoissa tuo kuolleen vähintään polttopuuksi kelpaavan puun määrä on nousussa ja sitä eniten inventointien aikana.Jos tuota voisi luonnehtia lahopuun tuotantoprosessiksi niin sehän on nykymetsänhoidossa paremmassa kunnossa kuin koskaan.

    Toinen kysymys on että sijaitseeko tilastojen varsinainen lahopuu semmoisissa paikoissa joihin mahdollinen hakkuiden lisäys kohdistuisi?Ja vaikka kohdistuisikin niin se lahopuuhan jää sinne metsään.Maassa oleva lahopuu on luontoväen mukaan todellinen biodiversiteetin aarrearkku.

     

    Gla Gla 26.3.2017, 09:06

    Tolopaisen havainto on ihan oikea. Puuston määrän kasvu perustuu osin harvennusrästeihin. Sieltä ei kuitenkaan puuta tehtaalle kilpailukykyiseen hintaan saada puhumattakaan korkeammasta jalostusasteesta. Esittihän luontoväki, ettei puun käyttöä pidä lisätä, mutta jalostusastetta pitää kasvattaa. Se ei rästikohteissa toteudu. Eikä sorkkaeläinlaitumilla.

     

    kuusessa ollaan 26.3.2017, 09:14

    Tolopaisen havaitsema koivun lisääntyminen metsissä on muutakin kuin rästitaimikoita. Sen lisääntyminen metsissä (etenkin hieskoivun) myös ihan hoidettujen taimikoiden vaillinaisesta taimikonhoidosta johtuvaa. Täystiheyteenkin saatuihin havutaimikoihin jätetään 1000 koivuntaimea hehtaarille ”täydentämään”…ja ensiharvennuksen jälkeen niitä on edelleen 500, kun havutaimikkoa on vaurioitunut.

    Suomen metsäsektori on vaikeassa tilanteessa, teki mitä vaan, jokin on pielessä jonkin näkökulmasta.

    Tolopainen Tolopainen 26.3.2017, 09:35

    Jos ensiharvennuksen jälkeen jätetään 500 hieskoivua, sehän menee jo sille rajoille,  että ne ovat pääpuulaji eikä kohde ole Kemera kelpoinen. Sata olisi kohtuullinen määrä.

    MaalaisSeppo 26.3.2017, 09:37

    Ehkä tässä ketjussa on liikaa keskitytty päivystävien dosenttien lausumaan, joka kuitenkaan ei johda mihinkään, johtuen mm sen poliittisista kytkennöistä. Koirat haukkuu mutta puukaravaanit kulkevat kiihtyvään tahtiin metsistä tehtaisiin.

    Omatoimiset metsänomistajat, kuten minä, varautuvat ilmastonmuutokseen luonnostaan. Tyypillisestihän he kasvattavat metsiään keskimääräistä tiheämpinä. Tämä vähentää ainakin tuulituhoja. Lisäksi sitoo ja varastoi hiiltä tehokkaasti päätehakkuuseen asti.

    Sitolkalle tiedoksi, että metsien muuttuminen taimikoiksi on mahdotonta, jos vuotuisesta kasvusta jää 20 – 30 % käyttämättä. Voit itse vaikka kokella omassa metsässäsi. Hakkaat muutaman vuoden kasvua vähemmän ja mittaat onko puustosi lisääntynyt vai vähentynyt.

     

    kuusessa ollaan 26.3.2017, 10:14

    Unohtakaa nyt se pahuksen Kemera.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 29 30 31 … 60 61 62