Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Timppa

    Kuten tiedetään puiden kasvu on vuosituhanten kuluessa vaihdellut kulloistenkin sääolojen mukaan.  Tuskinpa nytkään puille mitään dramaattista tapahtuu.   Olen siis samaa mieltä Hemputtajan kanssa.  Tietysti yhtä ja toista kuitenkin muuttuu.

    Lauhat talvet tulevat merkittävästi haittaamaan turvemaiden puuston hakkuita ellei kehitetä uusia korjuukoneita.  Olisiko UPM varautumassa tilanteeseen myymällä metsiään suovaltaisilta alueilta.

    Pohjoisten merialueiden jäiden väheneminen vaikuttanee matalapaineiden liikkeisiin ja sitä kautta saatamme saada lisää sateita Atlantilta tulevien lounaisvirtausten seurauksena.   Saammeko sieltä myrskyjäkin?  Onneksi Kölivuoristo taittanee niiltä suurimman tehon.  Kannattaa kuitenkin huolehtia, että metsät on vakuutettu.   Voi nukkua paremmin, kun tulee myrskyvaroituksia.

    Kosteat säät saattavat lisätä männyn sienitauteja.  Pitkät kesät taas ehkä mahdollistavat joillekin tuhohyönteisille useamman sukupolven kasvattamisen.  Vakuutukset pitävät olla kunnossa.

    Voittopuolena saattaa tosiaan olla merkittävät kasvunlisäykset, joita edelleen jatkuvat typpilaskeumat edesauttavat.

    Teistä ei ainakaan meidän tarvitse olla huolissamme. Sekametsiäkin kasvatamme sopivilla maapohjilla.  Jaksollisessa kasvatuksessa on etuna se, että metsissä on monia ikäluokkia, jotka reagoivat erilaisiin ongelmiin eri tavoin.

    A.Jalkanen

    Erirakenteista metsää esitetään joskus riistaystävällisempänä. Saattaa siitä vähän etua ollakin, että on erikokoista puustoa ja paljon mustikanvarpua valoisassa harvassa erkkimetsässä. Se voisi periaatteessa olla myös vähemmän altis tuuli- ja lumituhoille, jos se harvennetaan säännöllisesti. Tuo vakuutusasia on tärkeä, hyvä että Timppa toi sen mukaan keskusteluun.

    Tolopainen

    Vakuutusmaksut on hukkaan heitettyä rahaa. Tuulenkaatamat puut voi korjata pois ja laittaa myyntiin, siihen ei mitään vakuutuksia tarvita. Metsävakuutuksen korvaustasotkin on aivan olemattomat, tai sitten vakuutusmaksut nousevat pilviin jos valitsee kattavimmat vakuutukset, joutuu ostamaan metsänsä vakuutusyhtiöltä.

    Timppa

    Oli juttua joku aika sitten, kun Asta- tai Veera-myrsky oli kaatanut 200 hehtaarin tilan liki koko metsän.  Ei selvinnyt oliko vakuutusta tai ei.  Silloinhan kaatui miljoonia m3:jä.  Markkinointi ja korjuu sellaisessa tilanteessa on haasteellista.

    Meillä on paras mahdollinen vakuutus (myrskytuhossa max korvaus 32 euroa/m3)  Suuremmalla tilalla 2000 euron ja pienemmällä 500 euron omavastuulla.  Meillä on vuodessa vakuutusmaksu n. 2,7 % myyntitulosta.  Paljon vai ei.  Sehän on jokaisen oma päätös.  Meikäläisen kokemuksen mukaan metsävakuutus on ainoa, josta saa vaivatta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.  Vuosien kuluessa ollaan saatu kolme kertaa korvausta myrskytuhosta, 2 kertaa myyrätuhosta, kerran metsäpalosta, lumituhosta ja tukkimiehentäituhosta.  Todellista katastrofia ei ole onneksi sattunut.  Ilman vakuutusta ei naurattaisi, jos trombi tai syöksyvirtaus pistäisi muutama tuhat mottia tukkimetsää päreiksi.

    Timppa

    Vielä Annelille tuosta erkkimetsästä.  Jos on kunnon myrsky, niin kaikki suuret puut kaatuu tai katkeaa.  Jaksollisesti kasvatetussa metsässä taimikot tai nuoret metsät saattavat säästyä.  Tästä on omakohtaista kokemusta, kun kartoittelin erään syöksyvirtausrintaman tuhoja.

    Ainakin meillä jaksolliset metsät kasvavat luokkaa 60 % paremmin kuin erkkimetsät  On sillä varaa maksaa vakuutusmaksuja.

    Nimetön

    Matti Kärkkäinen neuvoi ettei riskiä kannata vakuuttaa, siinä vain siirtyy rahaa maanomistajalta vakuutusyhtiölle. Riski kannattaa poistaa, hoitamalla metsää niin että metsä kestää lumituhot ja myrskytuhot.

    jees h-valta

    Kyllä Tapanin myrskykin muutama vuosi sitten teki luokoa niin hoidetusta kuin hoitamattomastakin. Pomarkun Kynäsjoen varsilta kymmeniä hehtaareja yhtenäistä aukkoa kun vanhoja kuusimetsiä meni tasaiseksi. Aivan sama hoidat tahi et, sillä ei myrskytuhoa vältä. Ihmettelen jos metsäproffa tuollaisiakin on höpäjännyt. Mutta kaikkea se ikääntyminen teettää.

    Korpituvan Taneli

    No, palovakuutus ainakin pitää olla, vai osaako Matti kärkkäinen hoitaa metsää niin ettei se pala, vaikka naapurin sarka palaa.

    Miten teillä joilla on enemmän metsää ja se jakautuu kokonaisen maakunnan alueelle, ehkä leveämmällekkin. Vakuutatteko metsänne silti?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkasen avuksessa yksi kohta kaipaa vielä kommentin.

    A.Jalkanen:

    ”Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta.”

    Sanoisin että riskipuita poistetaan taas….

    Tätähän muinoin tehtiin, mutta sähköyhtiöiltä se unohtui prössihuumassa, muillekkin tuli kuulemma liian kalliiksi. Nythän se on taas keksitty uudelleen, mutta ”ympäristön lämpenemisen riskien pienentämiseksi”.

    Menee nyt jo ohi otsikon. Mökille menevän maantien varressa joku oli kaulannut haapoja vajaa kymmenen kappaletta ja kaikki sellaisia että sopivasti kaatuessaan ulottuvat tielle. Kukahan vastaa seurauksista?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo

    Timpan linjoilla olen näissä vakuutusasioissakin. Olisi minullakin ollut useita kertoja naurussaan pitelemistä  jos vakuutusta ei olisi ollut. Pelkästään myyrien takia istutettiin 15.000 tainta uudelleen, myrskytuhojakin on tullut kymmenkunta kertaa. Hyönteistuhoilta ja metsäpaloilta ollaan toistaiseksi vielä vältytty.

    On olemassa ihmisiä, joille ei satu vahinkoja eivätkä he tee koskaan virheitäkään. Eiväthän he vakuutuksia tarvitse. Minä en valitettavasti lukeudu tähän ryhmään, joten vakuuttaminen on minulle hyvinkin tarpeellista.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 620)