Näin maallikon näkökulmasta julkilausumassa on ristiriita.Ensiksi vaaditaan metsien hiilivarastojen lisäämistä ja heti perään vaaditaan lahoavan puun määrän lisäämistä joka taas lisää hiilidioksidipäästöjä ja vähentää niitä varastoja.

Hakkuusäästöjä kertyy kai eniten yksityismetsiin. ”Päivystävät proffat ym” esittävät, että metsien hakkuusäästöä ei tulisi hyödyntää nykyistä enempää.

Rinnastaisin yksityismetsät pankkitileihin, joihin kertyvistä varoista nostetaan vuosittain noin 2/3 -osaa. Tätä varojen noston lisäämistä pyritään estämään. Eli metsänomistajien oikeutta nostaa varojaan.

Teokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa olisi rajoittaa kaikkien kansalaisten oikeutta nostaa varojaan pankista. N. 5 % pakkosäästö vähentäisi turhaa kulutusta niin pajon, että päästötavoite saavutetaan.

Pari asiaa on tutkijoilta autuaasti unohtunut . Harventamattomuus lisää kuitupuun osuutta kasvukierron aikana ja läheskään kaikista rungoista ei kehity koskaan tukin laadun täyttäviä runkoja .

Vain harvennuksia tekemällä voidaan lisätä tukkilaadun osuutta metsissämme .

Puunkorjuun osalla hiilitasetta on mahdollista parantaa kasvattamalla ensiharvennuspuu järeämmäksi , jolloin litralla uusiutumattomia saadaan enemmän puuta käyttökohteeseen.

Samanlainen käsitys minullekin tulee tuosta. Ja vaikka olisivatkin lukeneet, kokonaisuutta ei ole osattu arvioida.

Periaatteessa monimuotoisuus heikkenee, jos hakkuita lisätään ilman, että mitään muuta muutetaan. Hiilen sidontakin vähenee, jos metsää hakataan enemmän eli käytetään nykyistä isompi osa kokonaiskasvusta. Mutta:

Kyse ei ole kulutuksen kasvusta, vaan uusiutuvien raaka-aineiden tuotannosta. Vaihtoehtona on käyttää uusiutumattomia, mutta se malli on kestämätön. Uusiutuvista täytyy ottaa käyttöön se potentiaali, mikä sieltä on otettavissa. Loput tarpeesta täytyy säästää nykyisestä kulutuksesta ja sen mahdollisuudet eivät riitä alkuunkaan, ellei uusiutuvien osuutta kasvateta. Tämä oli selvää ihmiskunnalle vielä 100 vuotta siten, mutta ei näköjään nykyajan ekonomeille ja professoreille.

Luontoarvoihin täytyy satsata joka tapauksessa nykyistä enemmän, lisätään hakkuita tai ei. Aloittaa voidaan suojelualueiden määrän kasvattamisella ja luontoarvojen kannalta vahingollisten sorkkaeläinten poistamisella tai vähentämisellä. Tällöin talousmetsissä on mahdollisuus tuottaa puuta nykyistä tehokkaammin eli kasvavia tavoitteita vastaava määrä nykyistä pienemmällä pinta-alalla ja sekin nykyistä paremmin monimuotoisuus huomioiden.

Radiossa julkilausuman edustaja (en muista kuka) totesi, että alalla ei ole yksimielisyyttä hakkuutavoitteiden kasvattamisen seurauksista, siksi kirjelmä on tehty. Kyse ei siis ole tieteen tekijöiden yksimielisestä, valtion toimia kritisoivasta kannasta.