Kyllähän se on ainakin varman päälle pelaamista kun kylvetään ja jätetään varmuuden vuoksi vielä siemenpuita. Kylvö on myös melko edullinen menetelmä, eikä samalla tehtävä äestyskään ole kovin voimaperäinen maanmuokkausmenetelmä. Itselläkin kylvömännikkö, ja on kehittynyt hyvälaatuinen metsä ilman taimikonhoitoa.

Siemenpuiksi jättäisin pienikokoisimmat tukkipuut. Saisivat lihoa vähän vielä ennen kuin poistetaan.

Myös luontaisen uudistamisen alat taimettuneet hyvin, mutta hirvet ovat tehneet vahinkoa. Rauduskoivua on kyllä niin runsaasti, että paikkaa noita h irvituhoja. On hyvälaatuisia maita.

Klapikone.  Puhuit vain uudistuskustannuksista.  Tietysti pitää muistaa korjuukustannukset ja teollisuuden logistiikka.  Siis koko ketju siemenestä siihen, kun valmis tuote on laivassa.  Silloin kuva muuttuukin aivan erinäköiseksi,

Tietysti sitten myös kasvu.  Luontaisessa se jää kyllä kymmeniä prosentteja viljelymetsiä huonommaksi ja sillä tietysti on ratkaiseva merkitys ilmastoasiassa.

Toki jossain tapauksessa luontainen uudistus on taloudellinen, mutta useimmiten kuitenkaan ei.  Lappi, jossa kasvu on hidasta vaikuttaisi, soveltuvan paremmin luontaiseen uudistukseen kuin rehevät ”Metsä-Suomen” maat.

Tänään Hesarin nettisuvulla kirjoitettiin parinkymmenen professorin ja muun tutkijan olevan huolissaan biotalouden vaikutuksesta Suomen metsiin ja ilmastoon.  Teema näytti samalta kuin Jyväskylän Yliopiston ylioppilaskunnan lehdessä metsäekologian professori Mönkkösen ”viisaudet” Äänekosken biotuotetehtaan vaikutuksista.

Minua järkyttää se, etteivät nämä korkeasti oppineet tunnu ymmärtävän eroa harvennuspuun ja tukkipuun välillä.  Surevat vaikka sitä, että harvennuspuusta tehtyä sellua käytetään kiinalaisten takamuksien pyyhkimiseen.  Kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Olivat muuten sitäkin mieltä, että mustikka kasvaa harventamattomissa metsissä.

Minusta Suomen metsätalouden suurin ongelma on ollut harvennuspuun heikko kysyntä, mikä sitten säteilee harventamattomissa metsissä vuosikymmeniä huonona tukkipuun kasvuna.

Olen luullut, että Suomessa tutkijoilla olisi ainakin perustiedot metsien käyttäytymisestä.  Ei tosiaan siltä näytä.  Yliopistot valittavat rahapulaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että täysin huuhaahan on varaa.

Ei muuten tullut yhtään kommentti siihen Jyväskylän yliopiston lehteen kirjoittamaani kommenttiin.

Pohjoisessa metsänuudistaminen on todellakin tappiollista. Rovaniemen pohjoispuolen metsät voisi vaikka kaikki suojella. Eipähän vesistöt sotkeutuisi. Puuta sieltä tulee niin vähän, että se olisi etelämpää korvattavissa.