› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 22 23 24 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Lähetetty: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Klapikone 20.3.2017, 17:06

    Tukkipuun saanto on parempi yläharvennuksessa, jolloin hiilensidonnan puolesta on jatkuva kasvatus siten kait parempi?

    Mikään ei estä myöskään tasarakenteisessa kasvatuksessa yläharvennusta, jolloin sekin on kilpailukykyinen. Varsinkin jos uudistushakkuun tekee siemenpuu, suojuspuu tai kaistalehakkuuna ilman maanmuokkausta.

     

    Timppa 20.3.2017, 17:15

    ”Mikään ei estä myöskään tasarakenteisessa kasvatuksessa yläharvennusta, jolloin sekin on kilpailukykyinen. Varsinkin jos uudistushakkuun tekee siemenpuu, suojuspuu tai kaistalehakkuuna ilman maanmuokkausta”

    Eipä tietenkään estä.  Kannattaa kuitenkin huomata, että uuden kunnollisen metsän syntyminen kohtuullisessa ajassa on epävarmaa, mutta jätettyjen puiden kaatuminen varmaa.

    Klapikone 20.3.2017, 17:16

    Noista Timpan ikäluokista.

    Yläharvennuksessahan nuo heikosti kasvavat vanhat puut hakataan ja hyvin kasvavat nuoret puut jätetään kasvamaan.

    uuden kunnollisen taimikon aikaansaaminen nopeasti voi olla vaikeaa. Myös istutustaimikko voi epäonnistua. Siksi voi olla tuhlausta raivata elinvoimainen luonnontaimikko tai kuitupuut uudistusalalta.

     

     

    Timppa 20.3.2017, 17:31

    Jaksollisessa kasvatuksessa kaikki yhden kuvion puut ovat saman ikäisiä.

    Noista meikäläisen ikäluokista vielä sen verran, että valtaosa vanhoista metsistä on syntynyt metsäpalon jälkeen ja nekin ovat siis tasaikäisiä.

     

    Klapikone 20.3.2017, 17:57

    Kyllä melko usein näkee hakattavan paljaaksi männiköitäkin, joissa runsaasti laatupuuta kaatuu keskenkasvuisena.

    Varsinkin nykyisillä hirvikannoilla pidentäisin männikön kiertoaikaa mahdollisimman paljon.

     

    Timppa 20.3.2017, 18:41

    Niinhän muuten tehdäänkin.  Yleensä männiköt hakataan yli 100-vuotiaina.  Tosin johtuu siitäkin, että aikanaan tilan metsät olivat lähes paljaiksi hakatut ja ei tehdä sitä toiste.  Männiköitä kannattaa kasvattaa siksikin, että hinnoittelu suosii ainakin meillä nykyään laatutyviä.

    Klapikone 21.3.2017, 11:41

    Tänään kävin tuollaisessa ainakin 100 vuotiassa männikössä, kun Timmppa vähän kehotti tutustumaan vanhoihin metsiin.

    Kohde oli hoitamaton, voi sanoa että luonnontilainen, en tiedä onko avoalalle vai metsäpalon jälkeen syntynyt.

    Puusto oli järeää, mutta uusi metsä oli jo alkanut syntyä alle. Oli kuitukokoista riukumäntyä alta jo tulossa, samoin männyn ja kuusen taimikkoa. Eli tasaikäinen puusto on muuttumassa erirakenteiseksi.

    Onhan kyllä niitä sulkeutuneita tasaikäisiä vanhoja metsiköitä paljon, joihin ei alikasvosta muodostu ilman voimakasta häiriötekijää.

     

    Timppa 21.3.2017, 13:24

    Kuten tuossa Klapikone kertoi tapahtuu, kun männyllä runkoluku on vähän alle 200 kpl/ha.  Joskus siitäkin sitten syntyy osittain kunnon metsä.  Ongelmana on saada ne vanhat männyt pois, ettei uusi metsä tärvelly.  Tuollainenkin kuvio on tullut käsiteltyä.  Ehkä puolet oli kasvatuskelpoista.  Loppu piti istuttaa.   Meillä oli kuvio harvennettu aikanaan liikaa.  Luulisin, että Klapikoneen näkemä kuvio oli samanlainen.

    Sulkeutuneissa 100-vuotiaissa männiköissä kasvaa korkeintaan jotain risua, aivan kuten Klapikonekin totesi.

    sitolkka 21.3.2017, 13:52

    Suomessa pitäisi saada kaikki päästöt minimiin. Silti oikein lennätetään tänne turisteja Kiinasta ja ollaan iloisia kun matkailu virkistyy. Tässä on aikamoinen ristiriita. Kaikkein päästöisimmät eurot suomeen tulee matkailusta. Metsätalous on siihen nähden hiilipuhdas ala.

    Klapikone 21.3.2017, 14:17

    Oli jossain metsäalan lehdessä juttu, jossa oli saatu hyviä kokemuksia männikön väljennyshakkuusta ennen siemenpuuasentoon hakkaamista. Taimikkoa syntyi melko hyvin väljää männikköön ja siemenpuutkin vahvistuivat paremmin tuulta kestäväksi ennen varsinaista siemenpuuasentoa. Taimia joutuu näissä siemenpuuhakkuissa varomaan.

    Samaa mieltä pääosin olen Sitolkkan kanssa matkailusta.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 22 23 24 … 60 61 62