Klapikone: ”Sitten en tiedä mikä vaikutus on juuriston kehitykseen  sillä, että kasvaako alikasvoskuusi kuusikon vai koivu- tai mäntymetsän alla.”

Mielestäni ongelmana on kuusikon alla kasvatettavat alikasvoskuuset, joita joskus koitetaan hyödyntää uudistamisvaiheessa. Säästetään muokkaus- ja istutuskuluissa, kun taimia ei tarvita yhtä paljon. Tässä vaiheessa mennään mielestäni mäkeen kahdesta syystä. Riski juurikäävän yleistymiselle jostain syystä kasvaa ja toisekseen saadaan epätasainen kuvio, jonka hoito on tasaista työläämpää, kenties taloudellinen tuloskin heikompi. Jos alikasvoksen osuus ei ole merkittävä, uudistamisen säästökään ei ole merkittävä. Toisaalta jos alikasvoksen osuus on merkittävä, puhutaan pikemminkin täydennysviljelystä ja sen ongelmathan ovat kaikille tuttuja.

Tässä täytyy kuitenkin pitää erillään kaksijakoinen metsä, jossa alikasvosta ei varsinaisesti käytetä uudistamiseen, vaan ylemmän jakson harventamisella ja lopulta poistamisella vapautetaan alemman jakson puusto vapaaseen kasvuun. Vaikka tässäkin juurikäävän riski voi olla isompi kuin istutustaimissa, ei se ole olennainen päätökseen vaikuttava asia. Jos maaperä on vuoroviljelyn takia suhteellisen terve, tartuntaakaan ei paljon tule. Onhan kyse evoluution muokkaamasta menetelmästä, johon metsät ovat sopeutuneet.

En usko että hiilensidontaan on negatiivista vaikutusta sillä, että metsä vanhenee ja kasvu hidastuu. Vanha metsä on kuitenkiin itsessään merkittävä hiilivarasto, lahonneiden puiden tilalle kasvaa uusia. Lisäksi merkittävä osa hiilidioksidista sitoutuu maaperään, joka sitten uudistushakkuussa vapautetettaisiin tekemällä maanmuokkaus.

Mutta, kun metsiä nyt on kuitenkin käytettävä taluodellisista syistä, pitäisi keskittyä siihen, kuinka metsätalouden hiilensidonta olisi hyvää ja hiillipäästöt pienet.

Loogisinta olisi tietysti tehdä harvennushakkuut yläharvennuksina, jolloin tukkipuun tuotos kasvaa ja näin suositaan hiiltä sitovaa puurakentamista.

Avohakkuuta ja maanmuokkausta pitäisi käyttää huomattavasti nykyistä harvemmin. Avohakkuu vapauttaa niin nopeasti maaperän ravinteet kiertoon, ettei uusi taimikko kerkeä sitä paljon hyödyntää. Lisäksi hiilidioksidipäästöt lisääntyvät.

Täältä löytyy vanhempaakin metsää ja kyllä sinne joillain kasvupaikoilla pukkaa kovastikin rösettä vanhemmassakin metässä. Koko hiilivouhotus on ihan höpö höpöä. Ilmasto on aina vaihdellut. Jos jostain pitää olla huolissaan niin siitä että sademetsät kun hakataan niin sinnepä ei istutetakaan uutta tilalle niinkuin täällä. Siellä ne metsät katoaa iäksi. Täällä hiilikierto jatkuu.

Timpalle

se 120 vuotias metsä pysyy samannäköisenä melko pitkään kun sitä ei hakata. Kun ei tehdä hakkuuta, ei metsä myöskään uudistu. jos yksittäisiä puita kuolee, tulee tilalle yksittäisiä uusia taimia. Jos ei tule, viereisten puiden kasvu paranee. Uudistuminen on hyvin hidasta. Saattaa tulla myös voimakkaampi häiriö, myrsky esimerksi, jossa paikallisesti uudistminen on voimakasta. Kasvu on erittäin hidasta ja myös poistuma on hidasta vanhassa metsässä. Mitä enemmän on poistumaa, sitä enemmän on uudistumista. Maaperän hiilivarasto kasvaa.

Avohakkuussa merkittävä osa maaperän ravinteista menee vesakon ja heinän kasvuun. Näitä sitten raivataan valtavasti pois. Harvennushakkuussa maaperän kasvuresurssit menevät jätettyjen hyvälaatuisten puiden kasvuun.

Istutustaimikko kyllä lähtee avohakkuun jälkeen hyvään kasvuun, (samoin luontainen taimikko)mutta kuutiokasvu avohakkuun jälkeisinä vuosina on aika onnetonta. Jos uudistusalalle olisi jätetty vaikka kaikki hyvälaatuiset kuitukokoiset puut, voisivat nämä hyödyntää kasvuresursseja.

Tämä oli vain pohdintaa hiilensidonnan kannalta. Toki voimakkaita hakkuita on syytä tehdä jo valopuiden (männyn ja koivun) uudistamiseksi ja juurikääpäinen metsä tietysti kannattaa uudistaa avohakkuulla koivulle.

Katselin metsäsuunnitelmasta kasvulukuja yhden tilan osalta.  Ikäluokat 0-53 vuotta tasaikäistyyliin hakattuina  keskimäärin 6,56 m3/ha/v.  vastaavasti ikäluokka 80-100 v. 3,9 m3/ha/v  ja ikäluokka 100-120 v 3,7 m3/ha/v.

Kyseessä on karuhkot maapohjat.  Tietenkään luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta antavat kyllä aika selvän kuvan tilanteesta.

Ei taida Erkki päästä kuin puoleen noista luvuista.