Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Timppa

    Erirakenteiskasvatuksesta tai kaksivaihekasvatuksesta.  Olin keskiviikkona kuuntelemassa Tuula Piriä PKMO:n tilaisuudessa juurikääpäasiasta.   Hän asetteli sanansa aika varovasti.  Sanoma oli kuitenkin täysin selvä.  Alikasvuskuusien hyödyntäminen lisää erittäin merkittävästi juurikääpäriskiä.  Siis suomeksi, jos haluat tuhota metsäsi juurikäävällä, niin hyödynnä alikasvuskuuset.

    sitolkka

    Ongelman ratkaisua ei tarvitse aloittaa edes Linkolasta. Riittää että rajoitetaan syntyvyyttä ja annetaan kehitysmaiden hoitaa terveydenhoito poppaukoillaan niinkuin tähänkin saakka. Pelkäämpä että väestö pääsee räjähtämään liikaa ennenkä syntyvyys vähenenee. Kaikki maat ovat sitten samaa kurjaa kehitysmaata.

    sitolkka

    Kun Afrikassa on lähitulevaisuudessa 3-4 miljardia ihmistä, niin yhtään puuta tai metsää mantereelta tuskin enää löytyy. Saattaa olla hiilivaikutuksetkin melkoiset. Ja seeprat ja sarvikuonot vain valokuvissa. Kehityksen mukanaan tuoma syntyvyyden väheneminen toimii aivan liian hitaasti.

    sitolkka

    Alkuvaiheessahan kehitys näyttää vain lisäävän väestönkasvua parantamalla lapsien henkiinjäämistä ja pidentämällä ihmisten ikää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kehityksen jarruna ovat muun muassa muutamat uskonnot ja sellaiset jarruttavat yksittäiset henkilöt kuten presidentti Trump, joka eväsi rahoituksen perhesuunnittelua neuvovilta järjestöiltä. Meillä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin tehdä töitä sen eteen, että väestönkasvu saadaan elintason nousun ja koulutuksen kautta alenemaan. Eikä vain väestön kasvu, vaan myös väestön määrä. Vaihtoehtoinen malli sopeutumiselle on todella ikävä: ruuantuotannon romahdus viljelysmaan huononemisen ja ilmastonmuutoksen takia, pakolaistulvat, sodat.

     

    Klapikone

    Tuohon Timpan kirjoitukseen erirakenteis- tai kaksivaihekasvatuksesta. Käsittääkseni kaksijaksoisessa kasvatuksessahan pyritään saamaan yleensä kuusikko joko koivikon tai männikön alle. Yleensä tällöin kuusenjuurikääpää on metsikössä vähän tai ei ollenkaan, jos ylempi latvuskerros on jotain muuta puulajia, kuin kuusta. Tämähän on luonnonmukaista ja metsiä tervehdyttävää puulajikiertoa, joka ei kyllä lisää juurikääpäriskiä verrattuna malliin, jossa istutetaan kuusta kuusen tilalle. Tunnetustihan kuusi sitäpaitsi huonosti uudistuu muutenkin kuusikon alle.

    Tuula Piri kai viittaa siihen, että alikasvoskuuset voivat saada juurikäävän itiötartuntana helpommin, kuin istutuskuuset. Tämä on varmasti totta ja on otettava huomioon kuusikoissa, joissa alikasvos on muutenkin heikentynyttä ja altis taudeille.

    Ja onko alikasvoskuusen riski saada itiötartuntana juurikääpä yhtä suuri vai suurempi, kuin se, että istutuskuusen taimikkoa raivataan kesäaikana ja näin altistetaan istutustaimikko juurikäävälle?

    Timppa

    Sikäli kun ymmärsin, niin yksi riskitekijä on se, että alikasvuskuusien juuret ovat pinnemmassa ja siten alttiimpia.

    Klapikone

    Kyllä ovatkin pinnassa verrattuna istutettuun paakkutaimeen. Tosin itse olen huomannut, että joskus paakkutaimet nousevat varmaankin rousteen vaikutuksesta ylös, niin että juuret näkyvät. joskus taimet jopa kaatuvat, kun ovat nousseet niin ylös.

    Sitten en tiedä mikä vaikutus on juuriston kehitykseen  sillä, että kasvaako alikasvoskuusi kuusikon vai koivu- tai mäntymetsän alla. Männyllä ja koivullahan on juuret syvemmällä, kuin kuusella. Eli jos alikasvoskuusikko tulee valopuulajin, eli männyn tai koivun alle, on kuusentaimella vähemmän juuristokilpailua, kuin kuusikon alla olevalla alikasvoskuusella ja muutenkin parempi elinvoima valoisuuden vuoksi.

    Rane2

    Jos kasvavan väestön elintasoa nostetaan niin mitä siitä seuraa?Todennäköisesti luonnonvarojen kulutus kasvaa kun väestön toimeliaisuus kasvaa.Hyvä/huono esimerkki on Kiinan talouskasvu.Siellä talouskasvu on lisäksi vaikuttanut syntyvyyteen niin että yhden lapsen politiikkaa on ruvettu höllentämään.

    sitolkka

    Jotenkin on vanhanaikaista ajatella että se mikä päti ennen pätee myös tulevaisuudessa. Ei ole mitään takeita, että elintason kasvusta riittää siivunsa enään niin suurille ihmismäärille. Valtaosa tulee aina elämään slummeissa ja lisääntymään suurella volyymillä. Jos Afrikan elintaso nousee, niin silti vaikkapa neljästä miljardista voi löytyä miljardi hyvin huono-osaista joka lisääntyy entiseen malliin. Ei tulevaisuudessa voi kaikille riittää tällaista elintasoa. Väestön kasvu tulee luokkien eriytymisen takia alottamaan kasvunsa uudelleen länsimaissakin. Lopulta eteen tulee kuten edellä mainittu se, että ruoka loppuu. Köyhiltä. Sitten tulee se väestöromahdus, mutta se on ruma ja paljon verta virtaa.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 620)