Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Puuki

    ” Ilmastonmuutoksen vaikutus metsätalouteen”- aiheeseen liittyvä hiilensidonta politikointi on vieläkin vaiheessa EU:n päättävillä tahoilla.

    Osassa ns. vaikuttavissa lausumissa Suomen näkökanta on otettu huomioon, osassa ei.  Jonkun englantilaisen ”greenparty-pomon” mukaan kaikki hakkuut pitäisi laskea  päästölähteiksi. Englannissahan pääosa metsistä on  hakattu aukeiksi jo aikoja sitten ja ne jääkin aukeiksi. Täällä on aivan eri tilanne.

    Tämän hetken tilanne on se, että hakkuiden vaikutusta verrattaisiin vv. 1990-1999 tilanteeseen, jolloin Suomen metsien osalta hiilen laskennallinen sidonta vaihteli ~ 25- 50 ekv.co2-tonnin välillä.

    Hakkuiden lisääminen siis ilmeisesti pienentäisi laskettua hiilinielua. Käytännössä hiilinieluun pitäisi laskea kuitenkin myös puun fossiilisia lähteitä korvaava vaikutus, koska hakkuualat uudistetaan  ja lisäksi suuri osa puusta käytetään mm. rakennuspuuna.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saksaa ei kannata joka asiassa ihannoida. Sähkö on siellä Euroopan kalleimpien joukossa, Suomi on keskitasoa.

    Lyhyellä tähtäimellä tietenkin vuotuisten hakkuiden lisääminen pienentää hiilinielua. Niin kauan kuin sen säästämisestä ei palkita, tai sen vähentämisestä ei tule sanktioita, sitä ei kannata säästää, ei Suomen valtion eikä yksittäisen metsänomistajan.

    Pitkällä tähtäimellä kasvua pienemmät hakkuut johtavat hiilinielun pienenemiseen ja kasvua suuremmat hakkuut hiilinielun suurenemiseen. Nielu on suurimmillaan, kun kasvu on suurimmillaan, eli metsien ikärakenne kannattaa pitää maksimikasvua suosivana eikä metsiä museoivana, mikäli juuri hiilen sidonta on optimoitava muuttuja.

    Timppa

    Onnistuisitko Anneli selittämään tämän myös vihreille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ööh, vaikeaa on… puolueissa ei ole metsäosaaminen kovin korkealla tasolla. Hiilinielut ja varastot menevät ihan ’alan miehilläkin’ iloisesti sekaisin, viimeksi tässä jutussa:

     

    MaalaisSeppo

    Aurinkoenergaakin tuetaan investointituen kautta. Onneksi energitukea ei ko. tapauksessa ole.

    Isommat aurinkenergiainvestoinnit tehdään mm. imagosyistä. Energiataloudellista merkitystä niillä ei ole.

    Toinen asia on yksyistalouksien aurinkoenergiasysteemit. Niissä on kannattavuus parempi mm. korkeiden siirtomaksujen johdosta. Myyntiin ei aurinkosähköä kannata tuottaa mutta omaan käyttöön ainakin joissakin tapauksissa.

    Timppa

    No niin Anneli.  Sillä Jylkkärissä on meikäläisen kommentti.

    sitolkka

    Minä en käsitä tätä hiilivouhotusta. Maailman suurin ympäristöongelma on hillitön väestönkasvu. Ei kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiökin on seurausta vain väestönkasvusta. Tässä hoidetaan nyt oiretta, ei tautia. Maailman väestö pitäisi saada nopeasti puolitettua. Siten voitaisiin elintaso säilyttää. Mutta kun tiedetään, että väestönkasvu on talouskasvun suurin moottori, niin kapitalismi tulee ajamaan ihmislajin tuhoon.

    Gla Gla

    Aloitetaanko ongelman ratkaisu sinusta?

     

    Puuki

    Tuo Gla.n kysymys onkin ihan  aiheellinen . Linkolakin meni hiljaiseksi, kun oli ensin puhunut kuinka lääkkeitä ei pitäisi valmistaa , jotta väestön kasvu saataisiin kuriin ja haastattelija kysyi Linkolan omasta diabeteslääkkeestä, jotta eikö sitäkään olisi tarvinnut keksiä.

    Hyvähän se olisi, jos ympäristöongelmat ratkeaisi jotenkin. Pelkästään väestön kasvun määrään sitä ei voi pistää. Varallisuuden erittäin epätasainen jakautuminen on siihen suurin pääsyy. Olikohan se niin että 1 % omistaa yli puolet koko maapallon varallisuudesta tjsp.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sitolkka ja Puuki ovat molemmat oikeassa. Väestönkasvu ja kulutus ovat molemmat suuria ongelmia. Annetaan lisää varallisuutta köyhille maille, niin niiden väestönkasvu laantuu. Näinhän jo käytännössä tapahtuu, kun talouskasvun painopiste on siirtynyt Aasiaan ja sieltä se siirtyy Afrikkaan.

    Jos ketä kiinnostaa kovan luokan esitelmöijät ilmaiseksi, ilmoittautukaa Ympäristötiedon Foorumin Sustainablity Science Day -tilaisuuteen. Paikalla mm. Jeffrey Sachs ja Tarja Halonen. Olen menossa ainakin 12.5. aamupäiväksi. 11.5. aamulla olisi tarjolla mm. asiaa erirakenteisesta metsänkasvatuksesta. Jos tulette, ottakaa yhteyttä nii käydään lounaalla!

    Timpalla erittäin hyvä kirjoitus Jylkkärissä.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 620)