Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Visakallo Visakallo

    Ilmastonmuutokseen vaikkutavista tekijöista lähes kaikki ovat sellaisia, joille ihmiskunta ei voi mitään. Enne voi vaikkuttaa auringon aktiivisuuteen, maapallon akselin hyrrämäiseen kallistumiseen, maapallon vulgaaniseen toimintaan, asteroideihin, magneettisten napojen vaihtumiseen, avaruussäteilyn muutoksiin, jne.  Näiden rinnalla hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on vain omantunnon rauhoittelemista. Sähköautoilun kannattajatkin ovat meillä ydinvoimateollisuuden parhaimpia mannekiineja, vaikka eivät halua sitä itselleen myöntää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Merissä on ollut myös merkittävä hiilidioksidin sitomiskapasiteetti, eli meriveteen liuennut CO2 on happamoittanut sitä. Sitoutuminen on vähentänyt CO2:n nousua ilmakehässä, mutta ilmeisesti kapasiteetti alkaa olla nyt käytetty.

    Jätkä

    Ilmastoa ja ympäristöä pitää kuitenkin säästää ja suojella, koska puhdas ilma ja puhdas vesi, meret mukaan luettuna ovat elinehto koko maailmalle.

    Ydinvoima on kuitenkin puhtain energiamuoto, sitähän aurinkokin säteilee.

    jees h-valta

    Aurinko ei vain tuota ongelmajätettä pallonsa sisuksiin vaan hajoaa aikaa myöten avaruuteen ja kappaleet kiinnittyvät aikaa myöten muihin taivaankappaleisiin ja siten eivät ole palamisjätettä mistään fuusiosta vaan uuden planeetan runkorakennetta jälleen.

    MaalaisSeppo

    Meriveden kyky sitoa hiilidioksidia riippuu mm veden lämpötilasta. Merien lämpötila on nousussa, joten hiilidioksin siirtyminen meriin heikkenee. Toisaalta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu hieman helpottaa tilannetta. Ratkaisevaa kuitenkin on kykeneekö merien ekosysteemi sitomaan veden hiilidioksidin edelleen johonkin kiinteään olomuotoon (esim korallit).

    On kuitenkin selvää, etteivät meret voi estää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Edellytyksenä olisi merien lämpötilan aleneminen, joka ei ole näköpiirissä.

    Auringon ydinenergian vapautuminen perustuu fuusioon, jolloin ei synny pitkäikäisiä radioaktiivisisia aineita kuten ydinvoimaloiden fissiossa.

    On kuitenkin selvää, että nykymuotoinenkin ydinvoimatekniikka on riskittömämpää kuin fossiilienergia.

    sitolkka

    En usko että tämä meidän ihmislajimme enään kovin pitkään tällä telluksella oleilee. Lajeja tulee ja menee ja ihminen on yksi eliö muiden joukossa. Ilmasto lämpenee ja kylmenee. Kuuluu luonnon kiertoon. Pahalta näyttää kun meitä alkaa jo olla liikaa. Afrikkalaiset sikiää kuin hiiret.

    Tolopainen Tolopainen

    Luonnossa vallitsee tasapaino hiilidioksidin suhteen. Metsät eivät ole mitään hiilinieluja, vaikka koulussa on niin opetettukin, että sademetsät ovat maapallon keuhkot. Luonnontilaisessa metsässä vapautuu aina sama määrä hiilidioksidia kuin sitoutuu, muuten metsät olisivat hiilikenttien päällä. Ei karikkeista myöskään uutta multaa synny, kuten joskus kuvitellaan.

    Ainoa kasvi, joka  tuottaa maapallolle happea on plankton , joka  sitten kuollessaan vajoaa merenpohjaan ja jää sinne lahoamatta ja näin poistaa ilmasta hiilidioksidia.

     

    Tolopainen Tolopainen

    Sekin on aika naurettava väite, että Suomi ei tulisi toimeen ilman fosiilisten polttoaineiden tuontia. Tietenkin kaikki tarvittava energia voidaan tuottaa itse, tänne tuleva vuosittainen aurinkoenergian määrä on tuhansia   kertoja isompi kuin tarvitsemme koko energiankulutukseen.

    Biometaani on paras polttomoottoreiden polttoaine, täysin ylivoimainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Hyötysuhde saadaan paremmaksi eikä mitään hiukkaspäästojä synny ja hiilitaseeltaan neutraali, valmistus erittäin halpaa ja yksinkertaista. Miksi ei etene, kun valtiota ei kiinnosta päästöjen vähennys vaan verotulot, koska verotus on väärillä jengoilla ja kohdistuu polttoaineisiin. Suuryhtiöitä ei myöskään metaani kiinnosta, kun ne eivät siinä voi olla monopoliasemassa käärimässä kermat päältä. Siksi pitää panostaa kalliisiin bioöljyihin.

    MaalaisSeppo

    Rahastahan kaikki on kiinni. Aurinkosähköllä voitaisiin tuottaa biometaania riittävästi, jos siirtyisimme Pohjoiskorean tyyppiseen systeemiin. Siellä valtio pitää kansan köyhyydessä ja hassaa rahat mn. ydinaseisiin. Täällä voitaisiin paukut pistää aurinkoenergiaan ja etenkin aurinkosähkön avulla tuotettavaan metaaniin. Näin voitaisiin kesän aurinkoenergiaa käyttää myös talvella. Avoimessa taloudessa tämä ei onnistu, koska maksajat häippäsevät muihin maihin.

    rame

    Maapallohan on Venuksen kaksonen, geologinen kehitys tulee olemaan sama vääjäämättä koska auringon lämpötila on nousussa, mutta miljardi vuotta myöhemmin. Syitä on kaksi, etäisyys auringosta ja maapallon magneettikenttä.

    Vaikka kehityskulku synkkä onkin niin hiilinieluja pitäisi kasvattaa eikä tuhota, metsien hoitamattomuus ja merien saastuminen pienentää hiilinielujen syntymistä, näihin pystymme vaikuttamaan.

    Yksi mahdollisuus on sitten maapallon kiertoradan siirtäminen kauemmaksi auringosta tai muuttamalla elinkelpoisemmalle pallolle tulevaisuudessa.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 620)