Keskustelut Metsänhoito Ilmaston muutos

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 130)
  • Ilmaston muutos

    Ilmastonmuutoksella voi perustella monta asiaa.
    Joensuun yliopistolta on tullut pari väitöstä.
    1. Ilmastonmuutos aiheuttaa lumisia talvia. Kun maa ei jäädy ja puissa on runsas lumikuorma, metsiä tulee kaatumaan kovalla tuulella.
    2.Ilmastonmuutos aiheuttaa vähälumisia talvia, jolloin maa jäätyy syvälle aiheuttaen puiden tyviin halkeamia.

    Pari artikkelia tältä vuodelta
    1. Kirjoittaja oli huolissaan runsaista kuusen istutuksista. Hänen mukaansa ilmastonmuutos aiheuttaa kuivia kesiä, jolloin kuusia tulee kuivumaan runsaasti.
    2. Toinen kirjoittaja puolestaan väittää, että ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan runsaita sateita ja tulvia.
    Jussi P.

  • Korpituvan Taneli

    Kuuntelin osittain tuota samaa ohjelmaa. Siinä kävi ilmi erityisesti se että ihmisillä on aina ollut tarve ennustaa maailman loppua.
    Siinä ei vain oikein selkeästi hennottu sanoa, että nykyisin se tarve ilmenee ”tieteellisinä ennusteina”. milloin ennustetaan ydintalvea, milloin happosateiden tappamia metsiä, milloin sitten ilmaston lämpenemistä.
    Kaikille näillekkin on yhteistä se mikä kumpuaa vuosituhantisesta perinteestä, eli ihminen synteineen on jotenkin syypää ja tuho tulee kuitenkin, vaikka kuinka käännyttäisiin siihen ainoaan oikeaan uskoon, joka voisi tuoda edes osalle pelastuksen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Tämä menee jo asian viereen mutta jostain bongasin mietelmän, että uskonnossa, tieteessä ja taiteessa ihminen kohtaa mysteerin. Ehkä nämä kaikki vastaavat samaan tarpeeseen: selittämättömän kohtaamisen ongelmaan. Uskonto, tiede ja taide ovat samanlaisia siinä että kaikissa ihminen harhailee tietämisen rajamailla ja ne ovat ihmiskunnan kulttuurin korkeimmat saavutukset.

    Suden jälki

    A.Jalkanen hienosti avasi KESKUSTELUA iulmastonmuutoksesta.
    En oikeastaan väitä mitään.

    KYSYN miksi Mynssenissa on 20.7 astetta lämmintä ja Suomessa on 20 astetta pakkasta.

    hemputtaja

    Palataanpa välillä tähänkin, kun niin paleltaa kiinalaisia.

    Sellainen moguli kuin Rupert Murdoch on alkanut hiilidioksidin haukkujien moittijaksi. Vääränkielinen uutinen aiheesta on osoitteessa: ”http://www.dailymail.co.uk/news/article-2258201/Rupert-Murdoch-goes-war-environmentalists-Twitter-claims-fossil-fuels-making-world-greener.html” (ei sisällä ainuttakaan välilyöntiä, mutta tekstissä näkyy ainakin 3 poistettavaa).

    Reilusti lyhentäen väittää, että hiilidioksidi muuttaa maailmaa vihreämmäksi ja satelliittimittaukset jo tuon todistavat.

    Mielenkiintoinen väite/tieto. Tälläkin palstalla on arveltu Suomen metsien rehevöityneen ja veikkailtu syyksi yhtä sun toista. Entäs, jos syy onkin parantunut hiilitase.

    Vuosimiljoonia hiiltä on hautautunut pois käytöstä. Oisko noin, että kun sitä nyt palautellaan takaisin kiertoon, kasvit innostuvat.

    kari m

    Olet Hemputtaja oikeassa kasvupaikkojen rehevöitymisestä. Syitä voivat olla lisääntynyt hiilidioksidi, maataloudesta ja liikenteestä tuleva typpilaskeuma (Etelä-Suomessa 10 kg/ha/v), kaskenpolton lopettaminen sata vuotta sitten (aiheutti typen puutetta, vaikka muuten oli hyvä asia maaperälle) ja ilmastomme palautuminen 1600 – 1800 -lukujen kylmäkaudesta (Pikkujääkausi).

    Timppa

    Ketä uskoa? Katselin Metlan sivulta tuota typpilaskeumaa eteläisessä Suomessa. Niistä kartoista päättelin, että laskeuma on luokkaa 2-4 kg/ha/v. Runsaammat laskeumat kartan mukaan Kaakkois-Suomessa. Kari M. tuolla edellä kirjoitti, että laskeuma olisi luokkaa 10 kg/ha/v. Myös Metlan kokopuukorjuuraportin mukaan laskeumat obat selvästi alle 10 kg/ha/v.

    kari m

    Timpalle:

    Mainitsemani typpilaskeuma, 10 kg/ha/v on suomalainen majksimiarvo, joka vallitsi 1980 – 1990 -luvuilla Kaakkois-Suomessa. Keski-Suomessa vastaava laskeuma oli tuolloin 5-6 kg ja Lapissa 2-3 kg/ha.

    Timpan mainitsemilla 2-4 kg/ha/v lukemillakin typpeä on satanut 1900-luvulla maahan 200-400 kg (lisänä sotien jälkeen yleisten lepikoiden typensidonta), jolla voi olla typpeä taivaan tuuliin polttavan kaskemisen loputtua ainakin pieni vaikutus kasvupaikkojen rehevöitymiseen. Keski-Euroopassa jopa 25-40 kg/ha/v ilmasta satava typpi on tutkimusten mukaan päätekijöitä koko Euroopan metsien kasvun lisääntymisessä.

    Yksi tekija, jonka unohdin edellisessä viestissäni, on viimeiset 60 vuotta vallinnut mtsien käsittely (avohakkuuvaihe ja selkeät harvennukset), jotka lisäävät nykyisellään typen mobilisaatiota ja muuttavat metsien valoilmastoa. Tällä voi olla vaikutusta sekä maaperän ravinteisuuteen että metsätyypityksen pohjana olevaan aluskasvillisuuteen.

    Kaiken kaikkiaan maaperär rehevöityminen, ilmaston vaihtelu ja metsien kkasvun lisääntyminen muodostavat yhtälön, jonka osatekijöiden erottaminen toisistaan ei ole valtakunnan tasolla helppo juttu. Yksittäisen metsikön tasolla eri ”temppujen” vaikutukset ovat paremmin selvillä.

    hemputtaja

    Rehevöitymiseen on taatusti monta syytä kuten Kari M. totesi.

    Palaanpa tuohon hiileen. Tuli mainittua tuosta havainnosta (?), jonka mukaan maailma on vihertymässä ja syyllinen on hiilidioksidi.

    Oisko tuo hiili hiukan rajoittava tekijä, joka vähentää viherrystä (ei viherpolitiikkaa). Jos aihetta ”ilmaston muutos” ajatellaan hiilen puutteesta päin, tuleepi hassu tulos.

    Ikiaikaisten hiilivarastojen (fossiiliset polttoaineet) poltto ei olekaan haitaksi vaan hyödyksi. Vuosimiljoonia varastoon ja kasvien tavoittamattomiin uponneet hiilet saadaan takaisin luonnon kiertoon.

    Maapallo vihertyisi (siis kasvia lisää, ei viherpiipertäjiä). Ei se silti ilmaston muuttumista estäisi. Ehkä lämpiäisi, kun haihtuminen lisäisi pilvisyyttä ja sataminen taas lisäisi kasvillisuutta – omalta osaltaan. Happeakin voitaisiin saada lisää.

    Niin, että siskot ja veljet – utua putkeen. Teemme sillä hyvän ympäristöteon.

    A.Jalkanen

    Hemputtaja harrastaa ironiaa. Parempi strategia olisi tietysti käyttää kasvillisuuden parempi kasvunopeus hyödyksi POISTAMAAN hiiltä kierrosta. Merien kyky sitoa hiiltä on ilmeisesti pienenemään päin, joten kasvillisuus, bioenergia ja hiilen poisto savukaasuista ovat kaikki tärkeitä.

    Sille suomalaiselle joka keksi hiilen poiston menetelmän, voisi ehdottaa Nobelin kemian palkintoa.

    hemputtaja

    ### Hemputtaja harrastaa ironiaa. Parempi strategia olisi tietysti käyttää kasvillisuuden parempi kasvunopeus hyödyksi POISTAMAAN hiiltä kierrosta. Merien kyky sitoa hiiltä on ilmeisesti pienenemään päin, joten kasvillisuus, bioenergia ja hiilen poisto savukaasuista ovat kaikki tärkeitä.

    Sille suomalaiselle joka keksi hiilen poiston menetelmän, voisi ehdottaa Nobelin kemian palkintoa.
    Lähetetty: 1 h, 9 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ####

    Tuota noin tuota noin. Oletkos varma, että kyse oli ironiasta.

    Erehdynkö vai tarkoitatko tosiaan, että hiilidioksidin lisäämä kasvu käytettäisiin hiilidioksidin poistoon.

    Jos väite (satelliittimittauksiin perustuva?) poltsin rehevöitymisestä pitää paikkansa, kyse on merkittävästä ilmiöstä, joka on syytä ottaa vakavasti.

    Näyttö hiilidioksidin aiheuttamasta lämpiämisestä näyttää puuttuvan (Vihreän Langan todistukset eivät kelpaa). Sijaan on vihjeitä lämpiämisen aiheuttamasta hiilidioksidin lisäyksestä ja pilvien lämmitysvaikutuksesta. Jotkut väittävät jopa auringon aktiivisuuden olevan syypää (siis auringon, mikä yllätys).

    Härskisti väitän edelleen, että vuosimiljoonaisten hiilivarastojen purku ei välttämättä ole haitta vaan siunaus. Hiilen varastointi on puhdasta huuhaata. Luonto on siinäkin lajissa paljon tehokkaampi.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 130)