Aamuradiossa oli haastattelussa ympäristökeskuksen piäjohtaja.
Onhan se hyvä esimerkki, että se pieni palkka joka kuukausittain virasta löksähtää hikisestä huhkimisesta, hiän ei nosta kuin osan joskus kymmenien vuosien kuluttua! Kun mainitsi, että kierto-ajat on pidennettävä.Maksajasta ei puhunut mitään!!?
Ilmastonmuutoksia on ollut kautta-aikain, ja vieläpä melko rajuja. Ihmisellä ei niissä ole ollut roolia. Maastosta löytyy tapahtuneista muutoksista lukuisia jälkiä. Salpausselkiäkin löytyy kolme. Suurilta tuntuu nuo silloiset keskilämpötilan muutokset. Jälkikin oli isoa:
Puun keskimääräinen kiertoaika riippuu puun käytöstä. Puuston kasvun lisääminen voi nostaa kiertoaikaa, jos puuston kasvu lisääntyy nopeammin kuin käyttö.
Jos joku panttaa myyntiä, niin jonkun muun on myytävä, ettei tehtaita seisoteta. Kiertoaikakeskustelu itsensä pettämistä.
Yksittäisen mo:n kohdalla menee toisin päin ; jos kasvu nopeutuu esim. hyvän taimiaineksen ja maan muokkauksen takia, niin kiertoaika lyhenee . Samoin myös kasvupaikalle ja puulajille sopiva taimikon tiheys voi lyhentää kiertoaikaa ja lisätä kiertoajan nettotuloa.
Pidennetty kiertoaika lisää kuluja eli vähentää tuloja ellei kantohinta vastaavasti nouse ajan funktiona. Jos arvokasvu% on pidennetyllä kiertoajallakin suurempi kuin käytetty korkokanta, niin se kannattaa mutta muuten ei.
Jos puuston kok.kasvu lisääntyy nopeammin kuin sen käyttö, niin tulee hakkuurästejä entistä enemmän ja kiertoaika pitenee sen takia. Se luultavasti laskee puun kantohintoja entisestään. Tai ainakin voi tulla alueita lisää joista puu ei kelpaa ostajille normihinnoin.
Jos metsänomistajaksi päätyy yli 50v kuten nykyisin suurin osa. Mitä tuolla kiertoajalla on merkitystä yksi päätehakkuu, jos sattuu kohdalle, se alue on taputeltu.
Haluaisinpa nähdä sellaisen ison yhteismetsän, joka tekee ensimmäisenä anomuksen suojelualueeksi. Esim. Kuusamon yhteismetsä voisi olla sellainen. Valtiolta saatu ilmainen alue.
Normi mo:lle tulee aukkohakuu tai useampiakin 40, 50, 60 vuotiaina jne. Mitä merkitystä sillä on minkä ikäisenä metsänsä on hommannut? Tolopaisen aivoituksia on toisinaan vaikea ymmärtää.
Ilmastonmuutoseen palatakseni, vielä muutama sata vuotta sitten jokainen maa oli suunnilleen hiilen sidonnan ja päästöjen suhteen vähintään tasapainossa. Kun kehitys on kehittynyt, yhä suurempi osa maista on päästölähde. Suomi voisi päästä lähelle tasapainoa, jos mm turpeen kasvu otettaisiin huomioon. Myös metsien kasvuun panostuksen keinoin. Jotenkin tämä taakanjako muistuttaa kysymystä: saako naapurin tontille rakentaa?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.