Mulla sama, Natura ei todellakaan estä päätehakkuita. Kuitenkin byrokratian rattaat pyörivät aina kun Natura-alueelle tulee metsänkäyttöilmoitus. Vain jos Naturan suojeluperusteena on vanha metsä, silloin voi tulla rajoituksia ja silloinhan niistä voi hakea korvauksiakin metsien suojelun varoista (Helmi tai METSO).
METSOSta tuli korvauksia peräti n. 3,90 €/motti nettona , kun viimeksi olin sen kanssa tekemisissä. Rahaahan se sekin on määräaikaisesta mutta aika vaatimaton korvaus , varsinkin jos käy niin ohrasesti että seuraava suojelujakso menee ilmaiseksi.
CO2-taseen kannaltahan olisi suojelua parempi korjata tukkipuut rakennuspuiksi ja laittaa uusi metsä alulle.
Minulla oli sähköauto koeajossa. Ei minkäänlaista ongelmaa selvitä jokapäiväisistä ajoista ja lataus onnistuu verkkovirralla. Se lataa 8A teholla eli mitään latausasemaa ei tarvita. Kyllä on mukava ajettava, lähtee kuin hauki rannasta liikennevaloissa.
Patteriautojen vakuutusmaksut on nousemassa. Korjauskulut on korkeita. Jos sattuu palamaan,niin ei sammu kuin upottamalla veteen. Jos joskus keksivät akun joka on valmistusvaiheessa päästöttömämpi (kaivospäästöt) , niin sitten voi olla ympäristöystävällisempi kuin norm. polttomoottorinen uudehko auto. Ja jos ei sähkö tule hiili-/maakaasuvoimalasta.
Polttomoottoriautoissa ei ole yhtään mitään järkeä. Ostetaan tuontiöljyä ja hyödynnetään energiasta kolmannes auton liikuttamiseen ja lämmitetään pääasiassa ulkoilmaa. Sähköä voidaan tehdä uusiutuvasti. Akkuihin on materiaalia hyvin rajoitetusti, eikä sähköautoilla koskaan voida nykyistä autokantaa korvata. Monista autoilijoista tulee fillaristeja viimeistään 2050-luvulla. Yksityisautojen määrä tulee romahtamaan, eikä niitä nykyistä määrää tarvita.
Henkilöautojen käyttämä bensiini on vain kolmannes, siitä mitä käytetään dieseliä.
Pasi Jaakkonen on jälleen tehnyt tutkivaa journalismia – tällä kertaa maidontuotannon päästöistä. Enpä ole aiemmin tiennyt että maitotalouden taustalla oli 1860-luvun nälkäkatastrofi, jossa viljasadot tuhoutuivat mutta lehmille saatiin heinää.
Hassishampun kasvatus tapahtuu usein melko korkean lämpötilan ja kosteuden kasvihuoneissa, joissa on tehokas valaistus. Haukkaa melkoisesti energiaa ja aiheuttaa suuret päästöt. Ilmaston kannalta haitallinen tuote. Sivutuotteena aiheuttaa myös rakennuksiin pahoja kosteusvaurioita.
JOS KUIN TALVIT MUUTUU,ON LÄNPIMÄNPIÄ SEKÄN.KUTEN E1 KASVIN HUONO KAASUN,PÄÄSTÖJÄN SAATA KURIIN NIIN.KOPETERI HAKUUT ON KOHTAN,MONIN PAIKON AINUA MAHTONLISUS,MUUTEN VOI JÄÄTÄN SE METÄ TILI SAAMATA.KYLÄ KOPRETERI HAKUU ON,HUOMIS PÄIVÄÄ ONKON RUOTSIN,METÄ TALOUTEN HOITO,TAAS ASKELEN ETENLÄ SUOMISTA.ONKO SUOMI TAAS JÄLKIN,JUNASA VETÄÄKÖN RUOTSIN POIKA PITKÄNMÄN KORTEN.E1 PITÄN NAURESKELTAN MUISTAN,KUIN TULI ENSINMÄISET RAVAU SAHAT,SEKÄN MOTOT OLI NAURAJIA VAIN,E1 OLE ENÄÄN.
Helsingin Sanomien mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suosittaa Suomea ottamaan käyttöön voimakkaammat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
”Vaikka Suomi on edistynyt tavoitteessaan ilmastomuutoksen torjumisessa, ympäristölle haitallisten tukien lisäleikkauksia ja ilmastoon vaikuttavien verojen kiristämistä voitaisiin myös harkita”
Mitähän tuo mahtaisi käytännössä tarkoittaa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.