Suopeltojen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt: Taulukko 2, s. 9.
Typpioksiduuli on merkittävä tekijä suopelloilla, jos huomioidaan, että se on huomattavasti tehokkaampi lämmittäjä kuin hiilidioksidi tai metaani. Oliko GWP jollain aikavälillä jopa 300-kertainen?
Jäätymättömiltä kynnetyiltä suopelloilta tulevaisuuden rospuuttotalvella pulputteleva typpioksiduuli voisi olla suoraan päästökertoimia vertaamalla arvioiden kokonaisvaikutukseltaan ainakin 1/10 kaikista turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöistä? Joiden kokonaismäärä oli vuositasolla luokkaa 8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Vaikutus riippuu siitä miten päästöjä käytännössä tulee, jutussa mainittiin että ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Näihin voinee vaikuttaa viljelytekniikalla?
”Yllättäen viljelemättömien peltojen N2O -päästöt olivat samansuuruisia tai jopa suurempia kuin viljeltyjen peltojen päästöt (Kuva 12). N2O- päästöt peltoheitoilta eivät myöskään näyttäneet pienentyvän ajan myötä hylkäämisen jälkeen.”
”Tulokset osoittivat, että typpioksiduulipäästöt maatalouskäytössä olleilta turvemailta voivat olla suuria vielä 20–30 vuotta viljelyn lopettamisen jälkeen. Talviaikaiset päästöt ovat merkittävä osa typpioksiduulin vuositaseesta.”
(s. 30)
Jos peltoviljelijällä on metsää, niin puunkasvatuksella voi kompensoida peltojen päästöjäkin. Kun lannoitetaan puuta suht. hyvin kasvavaa turvemaan kasvatusmetsää,niin sen lisäkasvu voi olla keskimäärin n. 3 m³/ha/v . Sitoo lisää co2.:a n. 3,9 tn/ha/v.
Vuotuinen hakkuusäästö on Suomessa n. 21 milj. mottia ja se lisää hiilensidontaa n. 27 mil.tn/v.
EN TIETÄN KUIN,MIETIN ETÄ JOS KUIN,KASVIN HUONO KAASUN PÄÄSTÖJÄN,E1 SAATA KURIIN NIIN. LOPUUKO PENSAN POLTO KOKONAAN,KUINKAN KÄY MOOTORIN SEKÄN,RAVAU SAHOEN KIELTETÄÄNKÖN NE KOKONAN.TULEEKON SÄHKÖN SAHAT E1,NIISÄ RIITÄ LÖYLY ALKUNKAAN,KUIN TÄNÄ PÄINÄVÄ TAKSAT,ON KIRETÄ PITÄÄ SAATA ALUETA AIKANSEKSI.E1 SYNTY LÖYLY JOS E1,PALA PENSA HIUKAN TULEE,KASVIN HUONO KAASUJAN VAIN,ON PALION SUURENPIANKIN PÄÄSTÄJIÄ.
Metsäntutkimuslaitos sanoutuu irti laitoksen Rovaniemen yksikössä työskentelevän tutkijansa Risto Jalkasen mielipiteistä. Jalkanen sanoi YLE Lapin haastattelussa, ettei Lapin ilmasto ole lämmennyt lainkaan sadan vuoden aikana. Hän viittaa tekemäänsä neulasjälkitutkimukseen.
Risto Jalkanen on kiistassa vahvoilla, sillä tiede vahvistaa hänen näkemyksensä.
Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Suomessa nykyiset talvet ovat olleet noin -1 astetta kylmempiä kuin 1930-luvulla.
Nyt on kumma vertailu. Esimerkiksi voisi laskea kunkin vuosikymmenen keskilämpötilan ja katsoa onko niissä trendiä. 1930-luku oli ainakin kesiltään pitkään aikaan keskimääräistä lämpimämpi vuosikymmen.
YLE:n jutusta vuodelta 2012 (vanha juttu siis): ”1930-luvulla vallitsi Pohjoismaissa poikkeuksellinen tilanne, kun Atlantilta purkautui lämmintä vettä Barentsinmerelle. Kysymys oli luonnonolosuhteiden normaalista vaihtelusta. Lämmin meri lämmitti Pohjoiskalottia, lämmin vaikutus tuntui sitä enemmän, mitä pohjoisemmassa oltiin.”
Lämpimät kesät ja kylmät talvet. Suunnilleen siihen oltanee menossa ainakin välillä. Muutamana vuonna on ollut tavallista pidempiä pakkasjaksoja 2010-luvulla. Muutama hyvin lämmin kesä , joku hyvin sateinenkin oli muutama vuosi siten. Keväät on ainakin aikaistuneet jonkin verran. Järvistä lähtee jäät aikasemmin kuin 70-80-luvuilla. Lumisuuden väheneminen etelämpänä voi haitata puiden (kuusten) talvehtimista.
Pitäis laittaa pihalle kylpytynnyri talveksi. Kun sitä lämmittää usein,niin lämpömittari näyttää lähistöllä ehkä sen asteen-pari lämpenemistä. Niinhän ne keskilämpötilat on nousseet kaupunkipaikoissakin, jos mittauspaikan ympäristö on muuttunut vuosien mittaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.