Olis sähkömarkkinoilla mielenkiintoinen tilanne, jos Ol3 olisi käynnistynyt tässä kuussa ja sähköä olisi reippaasti ylimäärin öisin ja viikonloppuisin. Jotenkin onnistuivat taas viivästyttämään käynnistystä. Sen takia sähköntuottajat saavat satoja miljoonia ylimääräistä tuloa tänä vuonna. Pohjoismaissa vuositasolla tämä ylimääräinen päästömaksu on 25mrd€/y. Euroopassa satoja mrd€. Kalliiksi tulee tämä hömppä sähkön kuluttajille, mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut vuodessa sähkömarkkinoilla, kulutus lievästi vähenee, kun paprutehtaita suljetaan.
Vuonna 1992 Rio de Janeirossa luotiin YK:n ilmastosopimus, jonka piti estää ihmisen aiheuttamat ilmastojärjestelmän vaaralliset muutokset. Tavoitteena oli saada ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus jäämään tasolle, jonka kanssa voimme elää suuremmitta ongelmitta. 29 vuodessa onkin saatu paljon aikaan. Rion sopimuksen jälkeen noin puolet koko ihmissivilisaation historian kaikista CO2-päästöistä on päästetty ilmakehään. Puolet 29 vuodessa! Olemme vain entisestään kiihdyttäneet fossiilienergiahumalaamme, kun sovimme jarruttavamme. HS
Myös metsien ilmastovaikutusta pitäisi arvioida maittain ja vaikka asukaslukuun suhteutettuna koska se on kuulemma oikea tapa toisin kuin eri maiden kokonaispäästöjen vertailu.
V. 1996 VMI9 mukaan Suomessa metsien kok. kasvu oli 79,4 milj.m³/v, puuston määrä n. 1800 milj.m³. As.kohti v.-01 kok.puusto oli 386 m³, vuotuinen puuston kasvu 15,2 m³, poistuma 13,0 m³. Puustopääoman kasvu 2,1 m³ /v/as (TTK) . Nyt kok.kasvu on 108 milj.m³ . Puuston määrä n. 2500 milj. m³. Kok.puusto n. 455 m³/as. Kasvu n. 19,65 m³/as. Puustopääoman kasvu n. 4,3 m³/v/as.
Aika hyvä kehitys myös sen ns. vertailuajankohdan ajan joka oli aiemmin EU:n päästölaskennan lähtötasona. Joidenkin tahojen puheet Suomen huonosti hoidetusta metsistä ei perustu siis yhtään mihinkään todelliseen. Jo pelkästään puustopääoman kasvu on lisännyt CO2:n nielua vv. -01-21 ~ 910 000 000 tn. (= 1,3 x 700 000 000 m³) . Hiilivarastojen kasvu rakennuspuuhun ja muut kompensaatiovaikutukset siihen lisäksi .
Miten lienee esim. Keski-Euroopan maissa tilanne, kun siellä metsää on keskimäärin melko vähän verrattuna esim. Suomeen ?
Ei tule heti näkyviin Hesarissa – moden kautta menee kaikki viestit. Moderointi toimii välillä hitaammin, välillä nopeammin – riippuen ilmeisesti siitä miten kiireisiä toimittajat sillä hetkellä ovat. Veikkaan että käytännössä kommentteja tulee useita kerralla näkyviin samaan ketjuun, mikäli keskustelu on vilkasta.
HS moderointi ei ole tiukkaa; joskus menee läpi jopa viestejä, jotka kyseenalaistavat toisten kirjoittajien asiantuntemuksen. Tyyliin: ”kannattaisi vähän perehtyä asiaan ennen kuin alkaa kommentoida”! Tähän syyllistyy etenkin yksi tietty nimimerkki jota en nyt tässä mainitse.
Tässä hyvää tilastotietoa Venäjän metsistä ja vertailua Suomeen. Tästä huomaa, että Atte Korhola levittää virheellistä tietoa tai ainakin harrastaa ”kirsikanpoimintaa” verratessaan Arkangelin alueen metsiä ja Suomen metsiä. Pinta-ala (Arkangelin alue ) suurin piirtein sama kuin Suomen metsäalan, ja puumäärää m3/ha myös samaa tasoa. Kasvu kuitenkin alle 1/3 Suomen metsien kasvusta. Hän vertaa koko Suomen metsiä ilmeisesti johonkin hänelle ilmoitettuun metsälöön. Suomenkin talousmetsistä voi löytyä puuta 600 m3/ha. Olen itsekin tällaisen nähnyt.
Hiukan ihmetyttää, mihin puheet sähköpulasta perustuvat. Tilastojen mukaan Suomen sähkönkulutus väheni viime vuonna 6%. Sehän on n.600Mwh. Tänä vuonna teollisuuden sähkönkäytön väheneminen jatkuu. Jos Suomen sähkönkulutus menee Tanskan tasolle, se tulee puolittumaan. Tällä on asukkaita saman verran. Paprutehtaat kuitenkin suljetaan kaikki ja Raahen ja Outokummun terästehtaa jollain aikavälillä. Outokumpu on Suomen suurin sähkönkuluttaja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.