Onko teillä joku performanssi menossa? Metsämaa ja kitumaa ovat yhä eri asioita, toinen vertailee suhteellista muutosta tilanteessa jossa vain absoluuttisella on väliä. Ihan perusasiat hukassa ?
Tutustuhan asioihin tarkemmin , kun kuulostaa olevan perusasiat itselläsi hukassa .
Pinta-alaverotuksen aikaan myös kitumaita kuului metsäverotuksen piiriin paljon pohjoisessa varsinkin. Siksi ne luetaan metsätalouden maihin kuuluviksi. Lisäksi kitumaakohteita on esim. ojittamalla saatu paremmin kasvaviksi ja varsin. metsämaihin luettaviksi tilastoissa. Joskus myös joutomaita kuten esim Muhoksen lannoituskokeessa jossa melkein puuttomasta nevasta saatiin kasvuisaa metsämaata joka on tuottanut puuta yli 630 mottia/ha.
Juuri näin kuten Puuki selvitti. Minullakin on vierekkäin kaksi entistä kitumaa-kuviota. Toinen muutettiin kaivinkoneella kosteikoksi ja toinen myllättiin kasvamaan kuusia, ja oikein hyvin nyt kasvavatkin.
N. 2 kk sitten joku selvitti täällä hoitavansa metsiään niin vauhdikkaasti, että lahopuuta ei pääse/ehdi syntymään, ei pystyyn eikä maahan. Nyt samalla kertoilijalla lahopuuta keskimäärin 11 m3/ha. Nuo uskottavuusasiat on joskus mielenkiintoisia.
Koska myös kitumaa on metsätalouden kannalta käyttökelpoista aluetta. Se että on määritelty metsämaa ja kitumaa erilleen, ei tee siitä kitumaasta joutomaata jolla ei ole juuri metsätaloudellista merkitystä (ellei muuteta myös niiden kasvuolosuhteita niin paljon, että tilanne muuttuu).
Kun esim. jokin kitumaa-alue voidaan muuttaa suht. edullisesti (ojitus/lannoitus) parempikasvuiseksi, sillä on merkitystä , se on itsestään selvää . Mutta ”ylisuojelijat” haluaa vain erottaa kitumaat jotenkin niin arvottomiksi metsänkasvatukselle jotta voisivat väittää jo suojeltuja alueita vähämerkityksellisemmiksi kuin ne ovatkaan.
Tilastoissa eroteltu metsämaa ja kitumaa-jako on suurimmaksi osaksi vain niiden tilastojen kanssa sähläävien asia. Kumpaan laatikkoon kuuluu esim. ne maat joissa kasvu on jossain vaiheessa arvioitu olevan esim. 0,6- 1 m³/ha /v ? (ennen niiden veroluokka oli IV). Sen jälkeen on metsien kok. kasvu lisääntynyt mm. ilmaston lämpemisen takia , joten suuri osa kitumaista on siirtynyt luokittelussakin ihan itsestäänkin metsämaiden puolelle vaikka ei näkyisikään jossain tilastoinnissa.
PS Tuossa juuri katsoin erään myynnissä olevan metsäpalstan ms:aa. Siinä oli ( joskus) kitumaaksi määritelty 35 v. kuvio jossa puuta oli pystyssä 59 m³/ha. Siis kasvu olikin ollut lähes 1,7 mottia/ha/v. Eli valhe- emävalhe – tilasto – väittämä pitää tässäkin asiassa paikkaansa. Myös suojelualueiden kitumaista osa kuuluisi todellisuudessa luokittelun mukaan metsämaaksi. Kukaan ei vain ole sitäkään tilastoharhaa korjannut.
Mites se kitumaa nyt niin suht edullisesti muuttuu metsänkasvatuskelpoiseksi, kun aikaisemmin syljeskeltiin sitä ettei edes näiden rehevien joutoalueiden metsitys kannata omalla rahalla, ei oikein edes valtion tuella.
Ja metsien kokonaiskasvun lisääntyminen ei varsinaisesti tarkoita sitä, että sodankyläläinen ojittamaton räme pomppasi muutaman lämpimän kesän takia kasvulliseksi metsämaaksi.
Valtion kannattaakin tukea yksityiselle jotain omin varoin liian kalliksi tulevaa pellonmetsitystä. Pitkä odotusaika ja kustannukset olisi liian paljon ellei samalla lisättäisi hiilinielua josta valtio on vastuussa. Siksi homma voi olla mo:llekin suht. edullista vaikka kustannukset olisikin aluksi korkeat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.