Kiitos Timppa! Korjasin tekstin edelliseen viestiin. Noissa biomassan laskentakertoimissa pitää huomioida, että puun vanhetessa latvuksen osuus kokonaisbiomassasta alenee, etenkin kuusella. Tähän pulmaan on laadittu avuksi puulajista ja metsikön iästä riippuvia kertoimia (esim. kuva 2 jutussa, jossa olin itsekin mukana, linkki).

https://www.afs-journal.org/articles/forest/pdf/2005/08/F5084.pdf

Jos Suomen luonto olisi alkuperäisessä tilassa, se ei olisi hiilinielu eikä päästölähde, koska luonnossa vallitsee tasapaino. Hiilinielut on keksitty juttu, tässä ilmastoahdistuksessa.

Tuossa porukassa ja monessa muussakin Juha Sipilä on ylivertainen! Henkilönä hän aiheuttaa joissakin porukoissa vastenmielisyyttä. Monesti totuuden puhujat ovat ennenkin jääneet vähemmistöön. Entisenä yrittäjänä Sipilä pyrkii toimimaan vähän liiaksi yritysten toimintamallilla. Toisaalta Sipiläkin sortuu henkilökemian voimille hylkäämällä Halla-ahon nähätvästi lähinnä hlökohtaisista syistä 🙁

Osa Sipilän vastaisuutta on lietsottu populaarisin keinoin – ja saatu perässähiihtäjät agitoitua massaan mukaan! Avainsanat ovat; – leikkaaminen, – palkoista – eläkkeistä – opintotuista – kaikista heikoimmassa asemassa olevilta… Eli Sipilän hallistus pyrki vähentämään sosiaalimenoja, jotka on vähän niinkuin varkaiten nousseet ohi työstä saatavien korvausten!

Koulutukseen satsaaminen ja leikkaaminen ei ole niin yksinkertaista, että jaetaan rahaa sokeasti kaikenlaiseen opiskeluun. Yliopistoihin ja korkeakouluihin pusketaan väkeä liikaa huolimatta siitä, onko opiskelijalla pätevyyttä riittävästi. Sanoisin, että oppilastason lasku heijastuu ylempiin opintoihin. Yliopistoihin pyritään jopa viisikin kertaa ja sitten kun sinne jotakin kautta päästään, niin opinnot saattavat kestää jopa 10 vuotta, eikä muita vaihtoehtoja valita!

Taitaa kestää kauan ennen kuin Suomen metsät kassvat Sipilän tavoitteleman 150 miljoonaa m3.  Tästähän olen ennenkin kirjoittanut.  Merkitsisi siis n 7,5 m3/ha keskikasvua kaikille Suomen metsämaille, joista  suuri osa on pohjoisessa.  Siis myös kaikille karuille paikoille, soille ja kallioille.  Meillä MT-kuusi-mäntysekametsissä saatetaan päästä tuohon.  Toki OMT-kuusikoissa parempaan, mutta niitähän on lopulta aika vähän, kun taas selvästi heikommin kasvavia männiköitä on paljon.

Nykyinen kasvuvauhti johtaa harhaan, koska nyt on runsaasti nuoria huonosti hoidettuja, siis tiheita ja paljon energiapuukuutioita kasvavia metsiä.  Kun ne harvennetaan, niin kasvu tyssää, koska tiheässä kasvaminen on vienyt kasvuvoiman.

Puhuuko Sipilä vain propakantaa vasi uskooko hän tosiaan tuhon lukuun?

Sota-ajan kokenneena minäkin ihmettelen sitä, että huomattavasti paljon vähemmälläkin voitaisiin tulla toimeen.  Ehkä siihen nykynuorisosta osa joutuu sopeutumaan.  Toisaalta varallisuutta on myös kertynyt, joten osalla nuorisosta on paljon helpommat eväät kuin meikäläisen ikäluokalla.  Oltiin  kaikki suurin piirtein yhtä köyhiä, kun tultiin työelämään 1960-luvun alussa.  Hyvä työllisyystilanne ja inflaatio hoitivat asuntovelat nopeasti pois ja inflaatio on taannut aika mukavat eläkkeetkin monille.

Yritysten voitoista olen Annelin kanssa eri mieltä.  Voittoihin perustuu uuden kehittely.  Toki voidaan kehitellä turhakkeita, mutta myös laajasti ihmiskuntaa hyödyttäviä tuotteita.

Suuret tulot lisää menojakin. Mutta on huonojakin esimerkkejä kovan tuoton haitoista metsäteollisuudessa. Aikoinaan Amerikan seikkailut oli yhtä kannattamattomia kuin IT- puolen ilman ostaminen Saksasta .

Tuo esim. 150 m-motin vuosikasvu vaatisi monenlaisia muutoksia metsänkasvatukseen. Enemmän viljelyllä perustettuja jalostettuja metsiä, pinta-alaa lisää (pellon metsityksiä) ja sopivimmat puulajit eri kasvupaikoille (ei onnistu hirvieläinten takia nykyään) .     ”Risukot” kasvaa paljon puuta mutta kasvu hidastuu melko nopeasti ;  itseharvenemista ja lahopuuta tulee liiaksi jo norm. kiertoajan  kuluessa. Keski-ikäiset ja nuoret harvennetut metsät jatkaa hyvää kasvuaan muutaman vuoden viiveellä , joskus melkein heti harvennuksen jälkeen.