Demareille menee ääni kummassakin vaaleissa, vaikka olenkin turvetuotannon puolella. Ne on kuitenkin pieniä asioita, kun puhutaan maailman rauhan säilyttämisestä.

Vihreiden kansanliikkeellä on oma ja maailman kannalta tärkeäkin paikkansa. Siinäkin näyttää käyneen niin, että poliittiset pyrkyrit ovat huomanneet tilaisuutensa ja perusasia on jäänyt taka-alalle!

Olen mukana joissakin porukoissa, johon kutsutaan – ei haeta ja tulla! Kutsuun esittäjä on vastuussa ehdottamastaan henkilöstä, mutta yhteisö voi pudottaa pois sellaisen jäsenen, jolla arvomaailma poikkeaa yhdistyksen arvomaailmasta! Voi tietysti erota itsekkin, jos ei sovi joukkoon.

Vihreäpolitiikka on tuonut monenlaista hyvää tähän maahan. Perussuomalaiset ovat niin sekalaista porukkaa vailla minkäänlaista ideologiaa, niin sinne mahtuu monenlaista tulevaisuuden loikkaria. Ei jatkoon.

Hyvä, että joku politiikkatason henkilö on eksynyt tänne, jolla on  enemmän mahdollisuuksia kaivaa tietoja esim. LUKEn tai LULURFCn  Suomen metsänielun laskennoista.

Ottaisiko Karri Ollila tehtäväksi kysellä miten tuo Suomen hiilinielu lasketaan?

Tässä minun epävirallinen laskelma toisesta ketjusta ”Metsät ja vaalikevät 2019”.

Tuolla laskutavalla biomassaa kertyisi vuotuisessa metsien kasvussa runkopuuhun verrattuna lähes kaksinkertaisesti, lähes 200 miljoonaa mottia.Jos tuosta vähentää markkinhakkuun 80 miljoonaa, joka jo sisältää tulevien metsäinvestointien tarvitsemat lisähakkuut ja latvuksen ja oksat, niin hiilensidonnalle jää kasvusta 200-80-27=93 milj. mottia. Lisäksi hiilen pitempiaikaiseen säilytykseen jää kannot n. 27 milj. motia  ja sahattu puutavara ja hirret n. 12 milj.mottia, jotka mahdollistavat hiilivaston 30 vuoden ajalle, kun metsien runkokasvua nostetaan metsänparannustoimilla vuosikasvuun 150 milj. mottia vuodessa. Eli metsien biomassan kasvu yhteensä olisi tuona 30 vuoden aikana 93+27+12= 132 milj. mottia vuodessa, joka sitoo hiiltä.

Hiilinielua siis tulisi 0,9*132= 118 milj.tonnia/v.

Suomen kaikki hiilipäästöt ovat 45 milj.tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj.tonia,

Lainaus linkistä: Joissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästöjä ja poistumia. Sektori on Suomessa merkittävä nielu, eli sen mukaanotto vähentäisi Suomen kokonaispäästöjä.

Miten LUKE on saanut niinkin alhaisen hiilinielun Suomelle kuin 25 milj.tonnia/v ja puutavaran kanssa 35 milj.tonnia/v?

Mistä löytyvät puuttuvat 60..70 miljoonaa tonnia päästöjä?

https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Pihkainen… miksi pitää olla kaksi ketjua vaaleista, menevät sekaisin!

Sori Kurki kun vastaaminen kesti! En löytänyt yksiselitteistä vastausta, miksi meidän oletus biomassan sidonnasta on suurempi kuin khk-laskennassa. Raporteissa ei kuvata laskentaa riittävän yksityiskohtaisesti. Ainakin bruttokasvusta pitää poistaa hakkuupoistuman lisäksi luonnonpoistuma, että saadaan hiilinielu, mutta se ei selitä noin suurta eroa.

Jotain selitystä saattavat antaa eri puulajien biomassakertoimet,. Kuusella runkopuun osuus on puolet kokonaismassasta, mutta yleisimmällä puulajillamme männyllä se on suurempi eli 2/3 kokonaismassasta (Repola 2009, Silva Fennica 43(4), kuvat 2 ja 3). Esimerkiksi 20 cm paksuisen kuusen rungon massa (kuivapaino?) on 100 kg, latvuksen 50 kg, juuriston 50 kg. Vastaavasti männyllä runko 100 kg, latvus 25 kg ja juuristo 30 kg. Kuusen runkopuun kasvuun voidaan siis lisätä muita ositteita saman verran (100 %), mutta männyn kasvuun vain puolet (50 %). (Korjattu 9.4. Timpan huomion ansiosta.)

https://silvafennica.fi/article/184