Onko se jokin luonnonlaki, että Kiinassa käytetään aina turkiksia. Valtio voi siellä kieltää turkisten maahantuonnin milloin tahansa, eikä sille kukaan voi mitään. Suomalaisten tuottajien ei kannata alkaa isotella maalle, joka ostaa valtaosan nahoista.

Mitäpäs tuohon lisäämään – hyvä ja monipuolinen tiivistelmä asiasta.

Meillä hiilipäästöt vähenevät tilastojen mukaan keskimäärin 1,8% vuodessa, sehän on aivan riittävän nopeasti, jos niin tapahtuisi kaikkialla maailmassa. Jos noin nopea päästöjen vähennys olisi aloitettu v.1973 olisimme jo tavoitteessa, 40-50v on todella lyhyt aika siirtyä toiseen energiajärjestelmään valtiotasolla. Teollisuudessa tuo päästöjen vähentäminen aloitettiin jo silloin Suomessa ja sitä on jatkettu siitä saakka. Monien teollisuusalojen tuotantokin on pienentynyt noista ajoista. Nesteellekin rakennettiin aikoinaan 17milj t jalostuskapasiteetti, jota ei ole koskaan otettu käyttöön, kun öljynkulutus on laskenut jo vuosikymmeniä. Sitten joku lapsi sanoo ilmastokonfferenssissa, että ei ole tehty mitään päästöjen vähentämiseksi ja kaikki ovat huolissaan sekä tuntevat huonoa omaatuntoa.

Ehkä olisi katsottava ensin ne turhat päästöt kuten turkistarhaus, autokilpailut, kaikki suuret yleisötapahtumat kuten lessujen suviseurat, jotka aiheuttaa turhia liikenteenpäästöjä. Turismi ylipäänsä, erityisesti mantereiden välinen lentoliikenne. Ne voitaisiin ankaralla verotuksella lopettaa.

Suomi on tietenkin Ruotsia valtavasti jälessä maalämmön käytössä, koska täällä kunnallinen monopoli haluaa sitä estää ja myydä polttamalla tehtyä kaukolämpöä. Kaukolämmölle pitäisi säätää oma päästöveronsa ja pakottaa kunnat tukemaan maalämpöinvestointeja, jos kaukolämpöä ei tuoteta osaksi maalämmöllä.

yle.fi/uutiset/3-11157959

yle.fi/uutiset/3-11168034

Kysymyksissä ja vastauksissa tuli kyllä jotenkin, ei ehkä riittävän selkeästi, ilmi se että ojitetuilla soilla kasvavat metsät sitovat enemmän kuin maaperä päästää. Hyvää oli, että tuli ilmi myös se, että suot ovat erilaisia, eli kaikkia ei kannata suin päin ennallistaa. Asia voi olla kuitenkin suurelle yleisölle vaikea ymmärtää, kun taustatietoa ei ole. Yhden keskustelijan kommentti on kuvaava: ”Tuskin tarkoitus kellään on tahallaan hämätä meitä metsäläisiä, mutta esitetyt tiedot ovat niin sekavia, ettei niistä saa tolkkua.”

Aiemmassa YLEn jutussa sanottiin näin:

”Ongelma kuitenkin on se, että maahan sitoutunut hiili on lähes ikuisesti (turve)maassa, puuhun sitoutunut hiili sen sijaan vapautuu ilmakehään jollain aikavälillä.”

Tuossa lienee yksi ajatusvirhe, jopa kaksikin.

Ensinnäkin. Ojitetulla suolla hyvin kasvava puusto sitoo turpeen hajotessa vapautuvan hiilen ja sen lisäksi se sitoo ilmasta hiilidioksidia. Metsäpeite on pysyvä, eli joko jatkuvan kasvatuksen metsä tai vielä parempi hiilensitoja eli jaksollinen metsä. Vaikka se avohakattaisiin, tilalle perustetaan uusi metsä, joka sitoo jälleen enemmän kuin mitä turvetta hajoaa, joten hyvin kasvavien suometsien nettovaikutus ilmastolle lienee pitkällä aikavälillä positiivisen puolella eli viilentävä.

Kokonaistilannetta tietenkin heikentävät kunnostusojituskelvottomat suot, joista on päässyt ilmoille hiiltä mutta jotka eivät ole sitoneet ilmasta hiiltä puuston kasvuun. Nämä ovat jatkossa pienempi ongelma koska ne ennallistuvat.

Toisekseen. Ajatellaan että ilmaston kannalta paksu turvekerros on ikään kuin kivihiilikerrostuma, joka säilyy, ellei ilmasto muutu lämpimäksi ja kuivaksi. On kuitenkin odotettavissa, että se mahdollisesti muuttuu juuri sellaiseksi, että kunnostusojituskelvottomien ja jopa luonnontilaistenkin soiden turvevarat alkavat kutistua. Mikä silloin olisi oikea menettely – pitäisikö ainakin paksuturpeisten kohteiden vesitaloutta alkaa säädellä turvevarojen säästämiseksi?

Vielä hieman suoasiaa. Helsingin yliopiston tutkijat Kari Minkkinen ja Paavo Ojanen haastattelussa. (yle.fi/uutiset/3-11157959)

Ennallistaminen ei ole tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta etenkään siellä, missä suosta on saatu tuottava metsä. Niin kauan, kun puut kasvavat hyvin, ei ennallistamista kannata tehdä. Rehevillä soilla ennallistamisen voi tehdä sitten, kun se on hakkuutulojen kannalta järkevää, mutta karut suot kannattaa jättää sillensä, ennallistumaan itsekseen, sanoo Ojanen. Hänen mielestään välittömästi voi ennallistaa puun kasvun kannalta kelvottomat rehevien soiden ojitukset. Tällaisia alun perin rimpisiä ja lettoisia nevoja on noin 200 000 hehtaaria.

Ojanen korostaa, että laskelmien esiin tuoma lämmittävä vaikutus koskee metsäojitettuja soita. Sen sijaan pelloiksi muutetuilla soilla on niin suuret päästöt, että niitä kannattaisi ennallistaa heti.

Yhden asian ennallistamisen vaikutuksia tutkinut Paavo Ojanen muuttaisi heti. Hän lopettaisi valtion tuen ojitusten kunnostamiseen. Suo-ojat vähitellen tukkeutuvat ja suon pinta vajoaa. Silloin voidaan nykyinen puuston kasvu pitää vielä aika pitkään ja jättää suo ennallistumaan itsekseen. Ojasen mukaan suoraviivainen, ojametrien mukaan maksettava tuki johtaa siihen, että ojia kunnostetaan myös varmuuden vuoksi.