› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 6 7 8 … 59 60 61
  • A.Jalkanen 21.1.2020, 11:17

    Pärre: nurmi ja laidun sitoo hiiltä tietenkin mukavasti. Lähinnä tarkoitin niitä turvepeltoja, joita muokataan vuosittain: hiilidioksidia ja typpioksiduulia pääsee niistä runsaasti ilmoille.

    Valitettavasti Puuki on oikeilla jäljillä; ruuan tuotannolle tulee ilmastonmuutosongelmia lämpimämmillä leveysasteilla, minkä jälkeen voi olla että kaikki peltoala tulee täyskäyttöön ja meilläkin sitä taas raivataan lisää. Mutta sitä ennen pitää päästä hiilineutraaliksi, mikä tarkoittaa osaoptimointia eli peltojen metsitystä. Jos meidän metsien hiilensidonta otettaisiin täysmääräisesti huomioon eikä lulucf-asetusta olisi, mihinkään peltojen väliaikaisiin metsityksiin ei olisi tarvetta.

     

    Puuki 21.1.2020, 11:28

    Turvemaapeltojen oikeasta käsittelystä kannattaisi kysästä oikeilta asiantuntijoilta (eikä esim . meteorologeilta) mitä kannattaisi nyt tehdä.  Vuosikymmeniä peltoja tutkineen maaperätutkijan mukaan  pellot voidaan muuttaa päästölähteistä jopa hiilinieluiksi.

    Per Ä Reikäs 21.1.2020, 12:08

    Samaa mieltä,näitä joidenkin isäntien syys kynnöksiä monikaan kovin hyvällä katsele,yli puolivuotta maa mullittuna ja ravinne/humus päästöt ovat kyllä isoja.

    Metsä on suurimpia hiilinieluja,kuten on nurmikin,voisi jopa odottaa jonkinlaisia unionin korvauksia hapen tuotannosta hiilisidontoinneen niille jotka sen tekee.

    Saharan hiekkaan uppoo….

    Kurki 21.1.2020, 12:15

    Suomen pellot voivat olla 10 milj.tn/v hiilinielu. Peltojen muokkaus pitää lopettaa ja siirtyä viljoissa suorakylvöön, joka parantaa satotasoa ja viljelyvarmuutta kasvukauden sään vaihteluita vastaan.

    Ja maailman peltojahan kavaillaan hiilinieluksi, joka estäisi jopa hiilidiokdipitoisuuden kasvun paapallon laajuisesti.

    https://www.mtk.fi/-/peltomaan-hiilinielu-paljonko-

    Per Ä Reikäs 21.1.2020, 12:16

    Pientä kevennystä,raskaisiin ilmasto

    Aatteisiin,puut ne kasvaa ilmankin.

    mulle 21.1.2020, 12:36

    Miksi kukaan ei tee mitään,saamattomat

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006379363.html?cs

    A.Jalkanen 21.1.2020, 12:46

    Liisa Pietola (MTK) kirjoittaa Hesarin mielipiteessään että maatalousmaan hiiliasiat tarvitsevat lisätutkimuksia, ennen kuin mitään kovin varmaa voi sanoa siitä kuinka suuri on sen hiilen sidonta. Raportointiin ei oteta mukaan kovin epävarmoja lukuja.

    Yleisiä suuntaviivoja kuitenkin tiedetään. Nurmi sitoo enemmän hiiltä kuin viljelty maa esim. viljapelto. Maanmuokkauksen ja suuren ojitussyvyyden vaikutus on samansuuntainen kuin metsämaalla eli päästöjä lisäävä. Säätösalaojitus auttaa hiukan. Kivennäismaapelloilla orgaanisen aineksen määrää voi lisätä.

    Tolopainen 21.1.2020, 13:24

    Hiilineutraalisuus 2035 vaatii 7% päästöleikkaukset joka vuosi on Etla laskenut, miksi näitä lakselmia ei ole tehty ennen noin mahdottomia sitoutumistavoitteita. Tuohon ei päästä mitenkään muuten kuin sulkemalla kaikki hiilivoimalat,  SSAB:n terästehdas ja Nesteen  jalostamot, lisäksi liikenteen sähköistäminen ja paljon muita sulkemisia Kemian teollisuudessa.

    Dieselautoilijan ei kannata tankata my dieseliä, koska on olemassa sekoitusvelvoite, uusiutuvaa pitää olla 20% myydyn polttoaineen energiasisällöstä. Jos my dieseliä myydään tuota sekoitusvelvoitetta enemmän, myyjät vähentävät sitä vastaavan määrän fossiilisesta dieselistä.

    Scientist 21.1.2020, 14:15

    Niinpä, tavoite olisi pitänyt laittaa vuoteen 2045, kuten Ruotsissa. Jos mennään liian tiukkaan aikatauluun, joudutaan ajamaan alas työpaikkoja yms ikävää. Seuraava  hallitus joutunee muuttamaan aikataulua. EU:n tavoitehan on vuosi 2050 ja sekään ei tunnu kaikille (ainakaan Puolalle) kelpaavan. Ei EU (10%) päästöistä ja Suomi (0,12%  päästöistä) voi  pelastaa koko maailmaa, vaan siihen on saatava isot päästäjät Kiina, USA, Kanada, Intia yms mukaan.

    Visakallo 21.1.2020, 16:02

    Ensin puhkeaa sote-kupla, sen jälkeen hiili-kupla.

    Hallitusohjelmassa painotettiin julkisen vallan panosta perusterveydenhoidon eli terveyskeskusten vahvistamisessa. Se toisi säästöjä erikoissairaanhoitoon. Nyt Päijät-Häme on valitsemassa tietä, jossa terveyskeskuksia hoitaa uusi yhtiö, jossa julkinen valta, kunnat, ovat vähemmistöosakkaina. Sehän olisi vastoin koko hallituksen ideaa sotesta, jossa julkinen sektori olisi pääasiallinen palveluntarjoaja ja järjestäjä. Suomessa poliitikot ja puolueet elävät omissa kuplissaan ja äänestäjät omissaan. Yhteys on katkennut. Kallis sote-kupla on yksi näistä kuplista sillä erotuksella, että se on nyt puhkeamassa – lopullisesti.  IS

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 6 7 8 … 59 60 61