Keskustelut Luonto Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 604)
  • Scientist

    Ei Syyrian sota mistään ilmastonmuutoksesta juurikaan johdu, vaikka sellaista koetetaan joskus väittää. Kuiviin oloihin on syynä ensi sijassa Turkin puolelle tehdyt padot. Turkki pystyy katkaisemaan veden tulon Syyriaan ja Irakiin kahdeksi kuukaudeksi.

    http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074328822/Turkki+pystyy+katkaisemaan+veden+Syyrialta+ja+Irakilta+kuukausiksi

    Assadien hallinto/Baath puolue on piikki länsimaiden lihassa pitkään. Itse sain aikanani työtarjouksen Syyriaan eräältä YK:n virkamieheltä (libanonilainen kristitty ?). Hänen kommenttinsa Syyriasta (1990-luvulla) oli seuraava: ”Lue brittiläisten lehtien juttuja Syyriasta ja ota niiden vastakohta, niin olet lähellä totuutta.”

    Per Ä Reikäs

    Töitä teemme käsin,harvemmin kintailla.

    mulle

    75000 co2 haitta päästö verotettavaa hevosta maassamme nytkin asustaa.

    Siis sun piikkiis hiiliniulua pierevät.

    Tolopainen

    Korona virus vähentää päästöjä nopeasti, kun tehtaat seisovat Kiinassa ja turha lentely on lopetettu. Finnairilta joutaa muutama tuhat ihmistä vanhusten hoitoon. Maailmassa on kymmeniä tuhansia lentokoneita aivan turhan takia, siirtelemässä miljoonia ihmisiä lomakohteisiin. Loman voi viettää kotimaassakin. Lentomatkoille pitäisi olla henkilökohtainen elinikäinen kiintiö, jonka ylittämistä alettaisiin verottaa.

    Visakallo

    Ei kait nämä lentorajoitukset tulisi YK:n ilmastokokouksia koskemaan?

    Puuki

    Ensimmäisinä ne ilmastokokoustamiset pitäisi pitää etänä.  Uskottavuus on kärsinyt jo muutenkin ja kärsii lisää kun iso porukka lentää kauas ja takasin keskustelemaan miten tavisten pitäisi toimia ilmastopäästöjä vähentääkseen. Isoimmat päästäjäthän on jo ainakin toistaiseksi olleet ulkopuolella niistä sopimuksista.

    Ottasivat oppia vaikka metsäpuolelta : metsäkeskuskin piti ihan hyvän webbiseminaarin metsien monimuotoisuudesta ja jatkossa niitä netin kautta tehtäviä kokooontumisia tulee lisää.

    Tolopainen

    Jenkkilä on innostunut Joe Bidenista seuraavana pressana. Heidän politiikkansa tulee muuttumaan, kun päämies vaihtuu. Tulee valehömpän tilalle realismia ja sopimuksista aletaan pitää kiinni.

    Visakallo

    Lähipiirissäni ja tuttavissani on jonkun verran nuoria nykyvihreitä. Meillä on joskus ihan mielenkiintoisia keskusteluja. Löydämme yllättävästi yhteisiä näkemyksiä myös ilmasto- ja ympäristöasioissa. Nuoria tahtoo joskus hieman hämmentää, miten realivihreää, ja vähän ilmastoa ja ympäristöä kuormittavaa elämää olenkaan viettänyt. Ruoka tuotettiin minun nuoruudessani lähes kokonaan kotona lähiruokana, jossa kasvisten osuus oli huomattava. Sen säilytykseen ja valmistukseen ei käytetty lainkaan sähköä. Ainoa asumiseen käytetty sähköenergia oli alle tuhat kilovattituntia vuodessa. Metsä- ja peltotöitä tehtiin hevosella ja yhdellä pienellä traktorilla. Pienellä neuvostovalmisteisella Mossella ajettiin alle 10 000 km vuodessa, eikä sitäkään juuri koskaan yksin. Lentokonetta en ollut nähnyt kuin kuvissa.  Kaatopaikkajätettä ei tullut muutamaa peltipurkkia enenpää vuodessa, koska muoveja ei vielä ollut.

    A.Jalkanen

    Vihreät ovat nostaneet turpeen käytön tikun nokkaan. Energiaturve on kriisiaikoina, kuten nyt, myös huoltovarmuuskysymys, joten sen tuotantoa ja käyttöä ei pitäisi tarkastella vain päästöjen kannalta. Turpeen vaihtoehtojen saatavuus tai haluttavuus on myös ongelma: kivihiiltä ei haluta ja puu ei riitä.

    Päästö turpeen poltosta energiasektorilla on – hieman kärjistäen – laskennallinen, ei todellinen, koska uutta turvetta syntyy luonnontilaisille ja kunnostusojittamatta jääville ja ennallistettaville soille. Elikkä jos pysytään poltto- ja kasvuturpeen käytössä alenevalla uralla, jossain vaiheessa luonnontilaiset suot ja ennallistuvat turvemaat lähestulkoon kattavat käytöstä aiheutuvat päästöt. Kasvihuonekaasujen raportoinnissa emme kuitenkaan saa ainakaan nykysääntöjen puitteissa laskea hyväksemme luonnontilaisten soiden hiilensidontaa.

    Määrästä pari arviota tässä. Arvioiden haarukka on 3,5 – 5 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa. Määrää saataisiin tarkemmaksi, jos saataisiin lisää mittaustietoa erilaisilta soilta. Ilmastonmuutos tekee kuitenkin pitkän aikavälin turpeen kasvuarviot vaikeiksi.

    Ilkka Savolainen. ”Ainoat suot, joissa turpeen määrä hyvin hitaasti lisääntyy, ovat luonnontilaiset suot, joita on Suomen soista noin 40 prosenttia. Ne sitovat viitisen miljoonaa CO2-tonnia vuodessa.” (Lähde: Suomen Kuvalehti)

    Paavo Ojanen. Turpeen noston ja käytön CO2-päästöt (= turpeen hävikki) on n. 7,3 Mt CO2 vuodessa. (KHK-inventaario 2018) Turvetta kerryttävän (= ojittamattoman/ennallistetun) suon turpeen kertyminen aiheuttaa hiilinielun n. 70 g CO2/m2 vuodessa. Nuo kun suhteutetaan, saadaan karkea arvio, että tarvitaan n. 10 miljoonaa ha toimivaa suota sitomaan turpeen käytön päästöt. Eli suunnilleen koko Suomen suopinta-ala, joka meillä oli ennen ojitusta.

    Turvetaseessa pitää muistaa myös metsätalouden turvemaiden päästö (puuston kasvun vuoksi metsämaa-maaluokan tase kuitenkin positiivinen eli nielu) ja maatalouden turvemaiden päästö. Turvemaiden maatalouskäytön vähentämisessä ja viljelytekniikan parantamisessa on yhtä iso päästövähennyspotentiaali kuin turpeen energiakäytössä. Turpeen nostotoiminta itsessään ei aiheuta isoja päästöjä maankäyttösektorilla, koska alueet ovat pieniä verrattuna peltoalaan.

    ”Maankäyttösektorilla päästövähennyksiä on mahdollista saada aikaan ehkäisemällä turvemaiden kohdistuvia maankäytön muutoksia kuten metsän raivaamista pelloksi tai turvetuotantoon. Skenaariossa, jossa turvemaita ei raivattu maatalouden käyttöön vuoden 2020 jälkeen ja maataloudesta vapautuvat maat metsitettiin, saatiin päästöjä vähenemään nykyisestä 5 milj. t CO2-ekv. Päästöt vähenivät 1,5 milj. t CO2-ekv., kun uutta turvetuotantoalaa ei otettu käyttöön vuoden 2020 jälkeen, ja vuonna 2030 metsitettiin turvekentät, jotka olivat energiaturpeen tuotannossa.” (Lähde: tietokayttoon.fi)

    Scientist

    Ilkka Savolaisen kommentti (SK) on mielestäni hieman fake news. Soistumista ja turpeen muodostumista tapahtuu tietääkseni myös varsinaisten soiden ulkopuolella, kuten esim. korvissa ja erilaisissa notkopaikoissa.

    GTK:n mukaan taas turpeen muodostus ja käyttö ovat suurinpiirtein tasapainossa. Tosin tämä kalvosarja on jo vuodelta 2013. Mutta tietääkseni turpeen käyttö on tämän jälkeen vielä vähentynyt ja vähenee varsinkin tällä hetkellä kun mm. Vapo on laittanut strategiansa uudeksi. Ohessa  Kimmo Jokisen hyvä esitys aiheesta. Valitettavasti ainakin minulla pukkasi mainoksia kalvojen väliin.

    docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html

    Turpeen muodostus on ollut erityisen voimakasta viimeisen 1000 vuoden aiana ja vähäistä lämpimällä kaudella noin 5000 vuotta sitten. Nyt soistuminen ilmeisesti etenee erityisen voimakkaasti kun talvet ovat tällaisia, lämpimiä ja osteita.

    Turpeen, kivihiilen ja maakaasun korvaaminen energiatuotannossa ei ole niin helppoa kuin mediassa (Yle, HS ym.) annetaan ymmärtää. Jos luovutaan turpeesta ja fossiilisista polttoaineista (kivihiili, maakaasu), korvaava aine on Suomessa lähinnä puu. Tällöin jouduttaisiin polttamaan vuosittain iso määrä runkopuuta, missä ei mielestäni ole kovin paljon järkeä.  Voidaan tietysti luopua lähes kaikesta kaukolämmöstä ja CHP-tuotannosta, mutta sekään ei tunnu järkevältä. Tämä siksi, että Suomessa energian tarve (sähkö, lämpö) kasvaa talvella noin kaksinkertaiseksi kesään verrattuna. Jäljelle jää sitten erilaiset sähköä käyttävät lämpöpumput, joilla kyllä selvitään näin lauhoina talvina erinomaisesti. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen maalämpö soveltuu kuitenkin huonosti. On arvioitu, että lämpökaivoja pitäisi porata kantakaupunkiin noin 20 m välein. Toki lämpöpumpuilla voidaan ottaa  lämpöä myös merestä, ilmasta ja erinäisistä hukkalämmön lähteistä.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 604)