› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 604)
1 2 3 4 5 6 … 59 60 61
  • A.Jalkanen 19.1.2020, 17:26

    Nimimerkki Tutkijahutkija ylen suouutisen kommenttikentässä:

    ”Kuten jutussa mainittiin on tärkeää ymmärtää, että meillä on erilaisia soita (puhun nyt ojitetuista) ja ratkaisut niihin erilaisia. Siellä missä puu kasvaa hyvin niin puiden kasvun synnyttämä nielu on jopa moninkertainen maapohjan päästöihin nähden. Näissä kohteissa kasvuolosuhteet kannattaa pitää kunnossa ja metsiä uudistaa. Siellä missä puut ovat kasvaneet isoiksi tosi hitaasti, kannattaa puut hakata ja jättää suo hiljalleen ennallistumaan. Soilla joissa ei ojituksista huolimatta ole syntynyt puuta kannattaa ennallistaminen tehdä ihmisen toimesta suunnitellusti. Ei siis ole yhtä oikeaa vastausta vaikka yleisessä keskustelussa kaikki suot ovat niputettu yhteen ja tarjottu vain yhtä ratkaisua. Jutusta puuttui yksi osa-alue. Lannoittaminen puhtaalla puutuhkalla. Sillä voidaan lisätä puiden kasvua ja sitä kautta nielua juuri suopohjaisissa metsissä merkittävästi.”

    A.Jalkanen 19.1.2020, 18:26

    Nimimerkki Eemeli_1: ”Nämä on vähän hankalia seurattavia nämä turvemaiden päästöt ja niiden lisääntyminen, tai väheneminen. Osassa tutkimuksia luonnontilaisten soiden päästöt on esim. merkitty nollaksi, joka ei tietenkään pidä paikkaansa. Kasvihuonekaasujen kannalta ojitetun, metsää kasvavan suon tilanne voi olla paljon parempi, kuin luonnontilaisen, saati ennallistetun. Vesistöön valuvien ravinnepäästöjenkään kannalta ei ennallistaminen ole ollut pelkkää juhlaa esim. 10 vuoden fosforipäästöt vuodessa jne. Liukoisten ravinteiden huuhtoutuminen maatuneesta turpeesta on todellinen ongelma ennallistamisalueen alapuolisille vesille. Kiintoaines ongelmat ovat vain näkyvä osa, mutta eivät todellakaan ainoat. Ojiuksiin annettu tuki on saatu monin verroin takaisin hakkuiden ja työllisyyden lisääntymisen aiheuttamina verotuloina.”

    Tutkijahutkija: ”Jatkuvan kasvatuksen autuus ei ole ihan yksioikoinen. Jatkuvassa kasvatuksessa menetetään puuntuotossa noin 20% jaksolliseen nähden. Lisäksi siinä menetetään jalostettujen taimien kasvulisäys n. 15%. Lisäksi korjuu riskit kasvavat ja ne voivat synnyttää kasvutappioita. Jatkuva kasvatus on hyvä, mutta siinä tiedettävä tosi tarkkaan mitä tehdään ja millaisilla pohjilla. Suopohjilla puhtaalla puutuhkalla voidaan kasvua ja sitä kautta nielua taas parantaa.”

    Metsäkupsa 20.1.2020, 08:36

    Yleaamussa Mika Anttonen puhui asiaa metsäasiassa ,vertasi hyvin Suomen ja Venäjän metsänhoitoa Oras Tynkkyselle. Suomessa istutetaan metsää, Venäjällä taasen toimitaan toisin. Jos täällä hakkuita ilmastosyistä rajoitetaan, niin jostain muualta lopputuloksena hakataan ja todennäköisesti vähemmän kestävästi. Suurin ongelma kestävyyden kannalta maailman osalta on väestön kestämätön kasvu. 15-vuodessa aina miljardi lisää ihmisiä maapallolle, jonka kantokyky väistämättä loppuu jossain vaiheessa.

    A.Jalkanen 20.1.2020, 09:34

    Kun ilmasto nyt väistämättä lämpenee, niin väestönkasvu on saman mittaluokan ongelma kuin päästöt. Siitä pitäisi järjestää myös kansainvälinen kriisikokous.

    Hakkuiden lisääntymisen siirtyminen Kanadaan ja Venäjälle olisi niiden metsille hyväksi, ja saattaisi olla osittain sitä myös meidän metsille. Tarkoitan että jos tarpeelliset harvennukset hoidetaan, muilla hakkuilla ei ole niin tulenpalava kiire. Mitään korvaamatonta vahinkoa ei tule jos kiertoaikoja pidennetään. Jos alkaa tulla tuhoja, niin siihen kohtaan on helppo tehdä korjausliike.

    Puuki 20.1.2020, 10:24

    Jos kiertoaikoja pidennetään , niin se tulonmenetys pitää korvata esim. niistä EU:n viherryttämismiljardeista.  Päästöjä paljon aiheuttavat maksavat päästöoikeuksista ja päästöjä sitovat saavat kompensaatiorahat toimistaan . Niinhän se pitäisi mennä.    Venäjällä  ei metsien uudistamista juuri ollenkaan tehdä viljelemällä.  Isot aukot taimettuu hitaasti siihen verrattuna mitä täällä viljelemällä tapahtuu, siinä tulee eroa hiilen sitomisnopeuteenkin.   Entisten metsälain aikaisten hakkuukypsyys määritelmien yli menevältä puun kasvatusajalta tulisi maksaa hiilenkeräyslisää mo:lle.

    Turvemailla olisi hyvä menetelmä , kasvupaikasta/ojien tilasta riippuen, esim. ojien madaltaminen (=pohjaveden pinnan nostaminen) osin tukkimalla ojia puulla.  Kuitupuunipuilla on vettä puhdistavaa vaikutusta ojissa.  Tulis 2 kärpästä lyötyä samalla iskulla.  Oikeastaan 3 , kun se olisi lisäksi edullisempaa kuin ojien umpeen lapionti excavatorilla .

    A.Jalkanen 20.1.2020, 12:45

    Kyllä venäläisetkin voivat ryhtyä viljelemään uudistusalat. Kanadalaiset osaavat sen jo tehdä.

    Kiertoaikojen pidentämisen korvaaminen … muistuttaa hieman määräaikaista Metso-hanketta … en oikein heti lämpene idealle, jossa omistaja myy puut kahteen kertaan, ensin kompensaationa ja sitten lopuksi puun ostajalle. Itse sijoittaisin kompensaatiot mieluummin hankkeisiin, joissa hiili on enemmän tai vähemmän pysyvästi varastossa eli suossa tai vanhassa metsässä. Siitä saataisiin samalla monimuotoisuushyötyjä. Mutta eihän me noita hiilensidontaan kannustavia mekanismeja onneksi päätetä vaan poliitikot. Kiertoajan pidennysesitys voi vielä hyvinkin tulla, ja siitä tulisi varmaan suosittu metsänomistajien parissa.

    Puukin esittämä puupato suo-ojaan olisi kyllä harkinnan arvoinen idea. Sen avulla voitaisiin helposti säätää pohjaveden pintaa, kun rakenne suunnitellaan niin että korkeutta voidaan muuttaa.

    Puuki 20.1.2020, 13:14

    Eihän niitä mitään itse tietysti päätetä. Sopii vain toivoa että tulisi Suomenkin olosuhteisiin jotenkin järkeviä päätöksiä pääkallopaikoilta.    Jos päätökset tulee samansuuntaisina kuin esim. meppi S.Pietikäisen ajatushautomosta on tullut mielipiteitä, ei voi olla  paljon toivoa.  Hollantilainen porukan vetäjä ei hänkään varmaan paljon perusta eikä edes tiedä  Suomen olosuhteista.      Metsän kiertoajan pidentämisen korvaus on mahdollista suhteuttaa tulonmenetykseen eikä se tarkoita 2-kertaista metsätuloa päätehakkuun aikaan.

    Venäläisten metsien viljelyhalukkuus voisi tietysti teoriassa lisääntyä.

    A.Jalkanen 20.1.2020, 13:51

    Meinaako Puuki vaikka niin että kunakin päätehakkuun lykkäysvuonna kasvaneista puukuutioista korvaus hiilen markkina-arvon mukaan tai tukin hinnan mukaan? Vai menisikö tarjouskauppana paremmin eli valtio huutokauppaisi hiilen sidontaa tai valtuuttaisi jonkin yrityksen hoitamaan kaupat.

    Puuki 20.1.2020, 14:25

    Mieluummin miten vaan.   Jos esim. hiilen päästökauppa arvo on 25 €/t , niin 5 m³/ha/v puun kasvu sitoo hiiltä suunnilleen saman verran tonneissa ja vaikka 20 vuoden kiertoajan pidennys. Se vois vähentää 20 vuoden keskikasvua n. 1 motin /ha .  Siitä yhdelle vuodelle jyvitetty tappio olisi 2 %;n mukaan laskettuna n. 60 € .

    MaalaisSeppo 20.1.2020, 14:51

    Hiilensidonnan tehostaminen kiertoaikoja pidentämällä on todennäköisesti poliittista hapatusta. Pitäisi ensin selvittää mikä on optimaalinen kiertoaika hiilensidonnan suhteen, ottaen huomioon kansainvälinen puutuotteiden kysyntä ja kasvatusmenetelmät (Mika Anttonen aamuradiossa).

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 604)
1 2 3 4 5 6 … 59 60 61