Keskustelut Luonto Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 604)
  • ROKS

    @Kumikettu, Voi herranen aika sentään. Ei se todellakaan tarkoita sitä, että pitäisi luopua pinta-alasta, vaikka asutusta ei olisi. Eikä niillä pienillä kyläpahasilla ole maanpuolustuksen kannalta mitään virkaa.


    @Visakallo
    , aivan kuin toimiva infra tarvitsisi tekohengitettäviä pikku kyliä sinne tänne. Ilman niitä, tieverkosto voitaisiin suunnitella vaikka palvelemaan paremmin ja kustannustehokkaammin metsätaloutta.

    Älkää nyt hyvät ihmiset väittäkö, että tiet ja sillat vaativat torpan sinne ja toisen tänne, tai että venäjä valloittaa asumattomat alueet. Täysin perusteettomia väitteitä.

    Visakallo

    ROKS ei ilmeisesti asu tai omista metsää alueilla, joissa valtionteitä on jo muutettu yksityisteiksi? Tämä on yksi seuraus asutuksen keskittymisestä. Yleensä yksityistettävät valtiontiet ovat siirtymävaiheessa vielä hyväkuntoisia, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne alkaa monesti huonontua. Yksittäiselle metsänomistajalle saattaa tulla eteen tiekustannuksia, joita ei oltu huomioitu tilaa hankittaessa. Jos vakituista asutusta ei tien alueella ole, kunnatkaan eivät silloin enää maksa yksityistieavustusta. Yksityisteiden hoitoon ja hallintoon on yhä vaikeampaa löytää halukkaita. Ulkopuolinen tieisännöitsijä on silloin otettava käyttöön, mutta sekin voi lisätä kustannuksia huomattavasti. Minulla on tiedossa jo muutamia yksityisteitä, joilla ei ole enää hallintoa lainkaan, ja tietä kunostetaan vain välttämättömän verran silloin kun joku myy alueelta puita. Sen jälkeen tie voi olla useita vuosia hoitamaton ja muuttua vähitellen ajokelvottomaksi.

    A.Jalkanen

    Visakallo oikeassa: kun silmiä ei ole paikalla, korjaustarpeita ei huomata ajoissa. Esimerkiksi rumpuputken tukkeutuminen ja tien yli tulviminen voi tehdä nopeasti isot vahingot. ROKS on oikeassa siinä että jos tietä ei aurata talvella se routii vähemmän, mikä voi vähentää kunnossapidon tarvetta.

    Semmoisen vinkin annan, että jos omistaa metsätiensä varrella tai päässä kesämökkitontteja, niin niille rakentavista nuorista voi kehkeytyä hyviä tienhoitajia.

    Puuki

    Se vapaakilpailu hoitaa asiat-hokema  on myytti joka ei toimi käytännössä.   Ei ole hoitanut asioita juuri missään kunnolla. Ei esim. sähkön siirtohinnoissa eikä lääkäripalveluissa.

    Keltaisen lehdistön jukaisema tilasto valtionosuuksista ei ota huomioon mm. niitä A.J:n mainitsemia asioita.   Puun myyntiverokin ja sen kohdistuminen saattaa vaikuttaa yllättävän paljon sekin.  Laskin oman kunnan kohdalta, että vuotuisen puun kasvun mukaan myytäessä, puunmyyntivero (joka tuloutetaan valtion verotuksessa) olisi n. 2 x suurempi kuin nykyinen valtion tasausjärjestelmästä tuleva tuki.  Lisäksi tietysti on se halvan kotimaisen puun tuoma lisäarvo verotuloihin jalostusketjussa ja vientituloina.

    Kallis rakentaminen ja muu infra on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.  Se on aiheuttanut lisäkustannuksia mm. korkeiden asumistukien muodossa.  Onhan sillä seudulla toki paljon muutakin yhteisillä varoilla rahoitettua koko maan tarpeisiin tarkoitettua ; esim. lentokenttä.

    ROKS

    @Visakallo, olet oikeassa, ei täällä tietääkseni olla valtion teitä yksityistetty, mutta muuten yksityisteitä piisaa. Hoidettuja ja hoitamattomia, ja ihan puhtaasti metsätalouden tarkoituksia palvelevia yksityisteitä (nämä usein suunniteltu ja rakennettu hyvin), kuten muuallakin suomessa. Vielä pääsee liikkumaan, ei kaikkialla sentään 80km/h, mutta kuitenkin. Se myönnettäköön, että kilometrimääräisesti yksityisteitä täällä päin suomea on varmasti aika lailla vähemmän kuin pohjoisessa tai itäsuomessa. Mutta kyllä ihan riittävästi tulee tiemaksuja maksettua.

    Visakallo, kuvailemasi tilanne on tätä hetkeä ja toimia poliittisilta päättäjiltä varmasti tarvitaan, jotta tie infra pysyy riittävän hyvänä, mutta miksi tämä vaatisi koko suomen asuttamista väkisin? Ei pidä potkia tutkainta vastaan. Kyllä löytyy varmasti parempia ja kustannustehokkaampiakin keinoja tie infran ylläpitoon kuin maaseudun väkisin asuttaminen. Ne jääköön ketkä tahtovat ja sopeutuvatkoon muutokseen.

    Metsäkupsa

    Markkinatalous ratkaisee myös maaseuduntulevaisuuden. Yhteiskunta luo puitteet, mutta viimeiset vuosikymmenet valtio on etunenässä keskittänyt toiminnot isoille paikkakunnille. Pienille paikkakunnille on jäänyt muistoksi virastotaloja, poliisiasemia ja kelan konttoreita huutokaupattavaksi. Alueen asukkaista ja heidän toiminnialisuudestaan maaseudun viereys riippuu. Tääläkin muutama kehittyvä maatila, loput alasajovaihetta kilpailukyvyttöminä taantuvat, eläkepäiväkampaa katsellessa. Viimeiset viisivuotta olleet kylmää kyytiä, vaikka ns. maaseudun asianajaja puolue ollut vallan kahvassa. Itä-Suomessa saamattomuus ja alueellinen eripura viimeistelee taantuvan kehityksen ja kateus hoitaa loput valituksineen.

    ROKS

    @A.Jalkanen, oletkos kuullut sovelluksesta johon tienkäyttäjät voivat merkitä tiessä havaitsemansa puutteet ja vauriot? Perustelu ontuu edelleen. Kallista rumpuputkien aukipitoa, koko suomen asuttaminen, ”väkisin”.

    Älkäähän nyt ymmärtäkö väärin, ei minulla ole sitä mitään vastaan, että ihmisiä asuu maaseudulla. Kyllä minustakin olisi hienoa, että maaseutu kukoistaisi, mutta kapitalistia huolettaa puheet esim. asuntojen arvon laskun kompensoimisesta yhteisvastuullisesti, ja jatkuvasti taloutensa kanssa painivien kuntien tukeminen. Kallista touhua.

     

    Tolopainen

    Siehän se kummamies oot, kun haastat leikkiä tosissas. Älä kuule ukko rupia. Kohta otetaan poika esiin.

    A.Jalkanen

    Tietotekniikkaa voi käyttää, mutta loppuviimeksi yksityisteiden kunto riippuu sen käyttäjien viitseliäisyydestä.

    En ole sillä kannalla, että maaseutua pitää pitää asuttuna ’väkisin’ tai ’hinnalla millä hyvänsä’, mutta on hyvä tiedostaa mitä seurauksia valitulla politiikalla kulloinkin on. Metsäteollisuutta varmasti kiinnostaa puunhankinnan edellytysten säilyminen vähintään nykyisellä tasolla.

    Saapa nähdä mitä kuntien kanssa käy. Mielestäni Timo Aron avaus alueista, joilla on enemmän kuin yksi pääkeskuskaupunki, oli mielenkiintoinen. Suomeen riittäisi harvaan asuttuna maana noin kymmenkunta lääniä/maakuntaa/kuntaa. Niillä riittäisi väkimäärä palvelujen järjestämiseen jos sote-rahoitus siirtyy yhteisvastuulliseksi eli esimerkiksi rahoitetaan kokonaan valtionveroista. Kunnalla olisi järjestämisvastuu ja toteutusvastuu jakautuisi kolmeen: kunta, yksityinen ja kolmas sektori (järjestöt, säätiöt osuuskunnat tms.).

    ROKS

    @ Puuki, huono vertaus sähkön siirtohinta vapaiden markkinoiden toiminnasta. Se on luonnollinen monopoli, jota ei voi kilpailuttaa.

    Suomen Lääkäri Liitto on  vuosikaudet vastustanut opintopaikkojen määrän kasvua ja onnistunut siinä työssä hyvin, mikä osaltaan selittää lääkäri pulaa ja kalliit lääkärit. Sitten tulee mukaan vielä poliittinen suhmurointi ja sote kuviot. Voi, voi. Vaikka sote uudistusta yritettiin myydä valinnanvapauden varjolla, ei se ole muuttanut asoita kuin monimutkaisemmaksi. Kyllä ennenkin sai valita, että meneekö yksityiselle vai ei.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 604)