Keskustelut Luonto Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 604)
  • Metsäkupsa

    Tyytyväinen olen ilmastoon, raivausrästejäkin ollut hyvä raivata. Pakkasta ollut niukalti, mutta talven harvennukset olen saanut hakkuutettua kunnialla. Kaivuria tässä odotellaan ja pienimuotoista ylispuuharvennusta olen vireillä pitänyt lauhoina pluskelipäivinä.

    MaalaisSeppo

    Vuosi 2035 on tosiaan valittu ns stetsonin menetelmällä. Voi onnistuakin. Järkeä ei siinä ole elleivät myös muut maat merkittävissä määrin sitoudu vastaavaan. Niiden aikataulu voi tietysti poiketa Suomen aikataulusta, koska kaikilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia saavuttaa hiilineutraalisuus.

    Itse en usko, että hiilidioksidipäästöjä saadaan globaalilla tasolla hallintaan ajoissa.

    Kurki

    Mutta jos ilmasto tulee vastaan, niin eipä tuota neutraaliutta tarvitse tavoitellakaan?

    linkki: https://sunshinehours.net/2020/02/23/sea-ice-extent-global-antarctic-and-arctic-day-53-2020/

     

    mulle

    Näinkin se planeettamme luonto alkaa suotsimaan ilmasto tuholaisia pois päältään saastuttamasta

    https://yle.fi/uutiset/3-11223809

    Visakallo

    Tähän vuodenaikaan nuo Kanarialle yltävät Saharan hiekkatuulet ovat lähes jokavuotinen ilmiö. Vähän niinkuin sakeammat lumipyryt meillä.

    Puuki

    Yletön co2-päästöjen vähentäminen täällä ei vaikuta ilmaston muutokseen käytännössä ollenkaan. Rahan menoa siitä kyllä tulee paljon erilaisten päästömaksujen noustessa ja tulee niitä varmaan lisääkin vielä kunhan keksivät. Eniten tapioita voi tulla tuotannon siirroista muualle, kuten ennekin joidenkin kustannusten noustua täällä liiaksi.   Piiloverona maksettaan jo esim. tuulivoimatukiaisia sähköveroina.   Kiinassakin lisäävät hiilivoimaloita tasaseen tahtiin ainakin seur. 10 vuoden ajan.

    Vaan mitäpä tuo kunhan saadaan näyttää esimerkkiä, makso mitä makso  ,niin kyllä se siitä…ehkä.

    A.Jalkanen

    Paitsi jos… kiristyvien päästösääntöjen keksitään parempaa tekniikkaa ja aletaan myydä sitä muille. Vaikka akku ilman harvinaisia metalleja.

    Kurki

     

     AJ. Ei poliitikot pysty tarttumaan noihin Kurjen ehdotuksiin – ne putuaa kärryiltä melko heti. Niille pitää tarjoilla yksinkertaisuja ratkaisuja.

    Olisiko tämä paremmin ymmärrettävä.

    Suomi on jo tänä vuonna hiilineutraali.

    Energia sektorin päästöt ovat 56 milj tn/v, jossa mukana metaani päästöt 5 milj,tn/v.
    Eli metaanin poiston jälkeen n.51 milj tn/v.

    https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

    Maankäyttösektorin nielun Luke on laskenut puutuotteiden kanssa 28 milj tn/v.
    Sieltä puuttuu Suomen luonnonsoiden CO2-nielu 5 milj tn/vja lisäksi tänä vuonna tulee hakkuiden romahdettua Suomessa- 10 milj.m3 lisää nielua -13 milj tn/v.

    Maankäyttösektorin nielu olisi -27-5-15= – 50 milj tn/v eli yhtä suuri kuin päästöt.

    Kun hallitus on linjannut 15 vuotta aikaa saavuttaa hiilineutraalius ja EU 30 vuotta, niin 15 vuotta tuo metsien kasvun lisääntyessa n. 1 milj.m3 vuosivautia (kuten on nyt lisääntynyt viimeisen 50 vuoden aikana ja kunhan jatketaan nykyistä metsäpolitiikkaa) nykyiseen kasvuun 110 milj m3/v 15 milj.m3/v lisää eli hiilinielua lisää 19,5 milj tn/v.

    Hiilineutraalius Suomessa on saavutettavissa 15 vuoden sisällä jo LulucF-asetuksen mukaankin
    tekemättä yhtään mitään.

    En tietenkään vastusta pyrkimystä pois fossiilisista polttoaineista ja korvaamaan ne uusiutuvilla enkä kehittämästä uusia hiilinieluja.

    A.Jalkanen

    Petri Sarvamaa on kertonut että LULUCF-asetus avataan vielä. Olisikin hyvä, jos sen saisi muotoiltua yksikertaisemmin ja niin että se kannustaisi hiilinielujen lisäämiseen. Nythän se ei sitä tee, kun esimerkillisesti metsiään hoitaneelta Suomelta sosialisoidaan hiilinielua EU:n yhteiseen pottiin.

    Käyn Soininvaaran blogissa keskustelua juuri tästä, että nieluja ja päästöjä ei nykysääntöjen mukaan lasketa yhteen kun tarkastellaan hiilineutraaliutta EU:n piirissä. Suomi voi itse näin tehdä mutta voi silti joutua ”luokalle” toimistaan. Siksi metaanin poisto ja luonnontilaisten soiden huomioiminen eivät auta meitä pois pulasta. Metsien käytön himmailu auttaa vain tiettyyn rajaan saakka, koska hiilinielusta vain osa voidaan laskea muiden sektorien päästöjen kattamiseen. Tämä on toisaalta eduksi, koska näin ollen jää tilaa metsäteollisuusinvestoinneillekin jos kasvua saadaan vauhditettua.

    Visakallo

    Petri Sarvamaa on onneksi tajunnut, että suomalaisten on pidettävä EU:ssa metsäasioissa Suomen puolta. Aikaisemmin lähes kaikki suomalaisten EU-teot olivatkin suoria syöttöjä perussuomalaisten lapaan.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 604)