Keskustelut Luonto Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 604)
  • Per Ä Reikäs

    Suurta satua tämä maapallo elää

    Visakallo

    Ei se ole vihreidenkään elämä nykyään helppoa:

    https://yle.fi/uutiset/3-11214071?origin=rss

    Rane

    Jep,Li Anderssonikin kulki kainuussa saarnaamassa että kaivos on ajettava alas valtion kustannuksella.Nyt syntyy tykötarpeita ympäristöystävällisiin sähköautoihin.Oli onni että Sipilä oli pääministerinä ja kulki tässäkin vasten yleistä mielipidettä.

    A.Jalkanen

    edit

    A.Jalkanen
    Scientist

    Niin tämä luku  on 0,04 miljoonaa hehtaaria 2000-luvulla. Yhteensä turvemaita on raivattu 0,7 milj ha, josta valtaosa metsitetty uudelleen niin, että nykyisin viljelyksessä noin 0,3 milj ha (GTK). Peltoala ei ole Suomessa lisääntynyt 1960-luvun jälkeen olennaisesti ja on vain noin 7% Suomen pinta-alasta.

    Se, että tätä raivaamista tehdään edelleen johtuu paljolti EU:n maataloustukipolitiikasta, jossa karjatilat ovat keskittyneet keski- ja pohjois-Suomeen (62 levyspiirissä joku raja). Raivaamista voidaan tietysti yrittää estää määräyksin. Parempi olisi kuitenkin esim. tuki biokaasun tuotantoon, joka edellyttää kuitenkin melko suurta tilaa.

    Suurin osa metsien raivaamisesta johtuu kuitenkin rakentamisesta. Tiet ja asuinalueet ovat syynä siihen. Suomen metsäala pienenee vjaa 1% 10 vuodessa.Täälläkin Tampereen seudulla suunnitellaan juuri moottoritien oikaisua, jonka alle jäisi yli 100 ha metsää. Turvemaille ei yleensä rakenneta, paitsi Helsinki näyttäisi nyt suunnittelevan isoa asuinlähiötä suoperäiseen maastoon Malmin lentokentälle.

    Puuki

    Ilmastopaneeelikin valittaa peltojen ja metsien oletetuista lisääntyvistä hiilipäästöistä ja unohtaa suurimmat päästölähteet ; kaupunkien maankäytön muutokset ja hiilivoiman ym. fossiilisen energian käytön mm. rakentamisessa.

    Peltojen metsitystä tehtiin vielä 2000-luvullakin.  Eräälläkin pellolla istutetut ra-koivut on kasvaneet v:sta -04 lähtien sen verran että hiiltä on sitoutunut jo jotain 30-35 t /ha. Sillä hiilen sidonnalla voisin  esim. ajella autollani n. 150 000 – 200 000 km niin olis tasoissa sidonta ja päästöt.  En kuitenkaan ehdi enkä muutenkaan aja niin paljon kuin vuosittainen 1 ha:n lisäkasvu sittoo  CO2:ta.       Paljonkohan valtio korvaisi hiilensidonnasta ? Paljon pienemmän määrän päästöstä pitää kuitenkin maksaa hiilipäästöveroa n. 310 €/vuosi.   Jos maksaisi esim. 25 €/t, niin se olisi n. 100 €/ha hiilensidonta korvausta. Vielä jäisi valtio reilusti voitolle : 210 €/ vuosi pienistä auton aih. hiilipäästöistä .  Jos hallitus korottaa vieläkin ajoneuvoveroa hiilipäästöjä pienentääkseen, niin lähetän valtionvirastoon laskun tekemästäni omasta hiilen sidonnasta.

    BTW : vihreiden kansanedustaja Husu (tai jotain snp oli nimi) tviittasi paheksuen miten Finnair ei osallistu lentoliikenteen  hiilipäästöjensä maksuun- Ja lensi seuraavana päivänä Alpeille viikon lomalle,  Finnairin koneella tietenkin.

    A.Jalkanen

    Näin. Tosin wikipedian mukaan Suomen pinta-alasta on 10 prosenttia sisävesiä. Kun nämä vähennetään pois, jää noin 30 miljoonaa hehtaaria maapinta-alaa, josta turvepeltojen osuus olisi siis 300 000 hehtaaria eli 1 prosentti (kiitos Puuki korjauksesta). Kuitenkin väitetää että niiden osuus khk-päästöistä olisi jopa 14 prosenttia.

    Joku kirjoitti Malmin alueen rakentamisesta että ei mitään järkeä, kun alueen paaluttaminen betonipaaluilla tuottaa hillittömät khk-päästöt.

    Scientist

    Turvemaita oli Suomessa eniten 1950-luvun alussa, jopa 0,9 milj ha. Vuonna 2009 varsinaisia turvemaita enää o,085 milj ha ja turvemaista muodostuneita ultamaita 0,225 ha eli yhteensä 0,3 milj ha. Eli aika hyvään suuntaan kehitys on mennyt viimeisen 70 vuoden aikana. Turvemaat näyttävät muuttuvan viljelyssä vähitellen multamaiksi ja edelleen kivennäismaiksi.

    http://www.suoseura.fi/Alkuperainen/fin/60/tiiv_esala.html

    Puuki

    o,3 milj. ei ole 10 % 30 milj:sta.  Se on 1 % .

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 604)