Keskustelut Luonto Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 604)
  • A.Jalkanen

    Jos lykätään päätehakkuuta metsässä joka kasvaa edelleen hyvin, paremmin kuin kiertoajan keskikasvu, se periaatteessa lisäisi hiilen sidontaa. Mutta ei tästä taida kannattaa maksaa metsänomistajille, kun osa tekee sitä vapaaehtoisesti ilmaiseksi. Tukitoimet valtion budjetista olisi järkevä kohdistaa lisätoimiin jotka muuttavat ihmisten käyttäytymistä.

    Timppa

    Jos lykätään päätehakkuuta metsässä joka kasvaa edelleen hyvin, paremmin kuin kiertoajan keskikasvu, se periaatteessa lisäisi hiilen sidontaa. 

    Tuo ei lisää hiilen sidontaa kuin siinä tapauksessa, että säästettävän metsän tilalle muualta hakattava metsä sitoisi vähemmän.  Näinhän ei yleensä ole, joten tuo hakkuun viivästyttäminen todellisuudessa siis yleensä vähentää hiilensidontaa.

    Esimerkiksi meillä on ikääntyneitä metsiä, jotka täyttäisivät tuon kiertoajan pidentämiskriteerin.  Niiden kasvu on alle kasvatusmetsien keskiarvon, joten niiden säästäminen pienentää hiilinielua.  Toisaalta ne kasvavat järeää mäntytyveä ja tietysti myös uudistuskulujen osuus pienenee, joten ne ovat yksityistaloudellisesti perusteltuja.

    A.Jalkanen

    Yleensä uudistushakkuu suositellaan tehtävän vasta kun kasvu on tippunut alle kiertoajan keskikasvun. Muunkinlaisia päätöksiä eli ’keskenkasvuisten’ metsien uudistamisia tehdään eri syistä, joista yleisimpiä lienevät omistajan korkea korkovaatimus, rahan tarve tai hyvä puun hintataso.

    Puuki

    Kasvua pitää verrata kiertoajan kasvun keskiarvoon eikä kasvatusmetsien keskikasvuun.

    Hiilen sidonnan lisäämisen kannalta kannattaisi yhden metsälön tapauksessa hakata vanhimmat parhaan kasvunsa jo kasvaneet metsät  ennen kuin lahoavat enemmän kuin ehtivät kasvaa lisää.

    Tukkipuun lisääntyminen 10 vuodessa lisää hiilensidonnan potentiaalia helposti enemmän kuin kokonaiskasvun väheneminen esim. 60/70 -vuotiaissa havupuumetsissä.

    kim1

    Tehdään se uudistuuhakkuu milloin hyvänsä,niin olisi kuitenkin hyvä että se metsä uudistettaisiin oikealla puulajilla,eikä niin kuin meillä etelä Pirkanmaalla tehty viimeiset 30 vuotta,elikkä istutuksista miltei 100% on kuusta…,elikkä kuusta kuuselle…,vaikka olisi tiedossa että  istutettava alue alue on enemmin tahi vähemmin maannousemasienen vaivaama…

    Timppa

    Tarkoitin siis tuolla edellä meidän tilanteessa sitä, että nyt vielä kasvatettavilla kuivilla tai kuivahkoilla 90-110-vuotiailla mäntykankailla kasvu on n 4 m3/ha/ vähän tihydestä ja maapohjastakin riippuen.  Jos tällaisen kankaan tilalle hakataan jostain kuvio, jossa kasvu saattaa olla 6-7 m3/ha/v, niin ei se hiilinielu ainakaan lisäänny.

    Tolopainen

    Hallituksen ilmastotavoitteissa ei ole mitään realismia, vaikka Suomessa ei olisi asukkaita lainkaan, maapallon väestö olisi n. 7mrd ja hiilipäästöt vuodessa miljardeja tonneja. Suomen osuus ei näy  tilastoissa. Suomen pääongelma on alijäämäinen talous ja tuo vaje kasvaa joka vuosi vähintään puolella miljardilla. Ei meillä ole varaa hiilineutraaliksi 2035 mennessä eikä siihen kukaan pakota.

    Puuki

    Hiilineutraalius on hallituksen kärkihanke. Mitä se sitten tarkoittaneekaan. Kärjessähän pitäis olla kansalaisten hyvinvoinnin tai edes jotenkin pärjäämisen edistäminen. Siinä sivuussa sitten muut tärkeät hankkeet, hiilen kerryttäminen yms.

    A.Jalkanen

    Hiilineutraalius-hanke, eli pyrkimys kohti tilannetta että valtion lasketut nielut kattavat lasketut päästöt vuoteen 2035 mennessä, on ehkä hyvä kirittäjä Suomen elinkeinoelämälle. Maailma ei kuitenkaan kaadu, jos tuota tavoitetta ei saavutetakaan. Suunta eli liike on tärkein. Seuraava hallitus voi sitä paitsi varmaan vielä luopua tavoitteesta tai siirtää tavoitevuotta pitemmälle. Vähimmäistaso hiilinielulle tulee LULUCF-asetuksesta. Mitä enemmän muiden päästöjen tasoja saadaan alennettua, sitä enemmän voidaan metsien kasvun ja asetuksen määrittelemän hiilinielun vähimmäistason erotusta hakata.

    ”Suomen näkökulmasta merkittävin kysymys LULUCF-asetuksessa koskee metsien hiilinielujen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Asetuksen mukaan kukin jäsenmaa asettaa itse sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021–2025 sekä 2026–2030.”

    mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut

    Tolopainen

    Kun ajaa autolla 400km edestakaisin diesel maksaa 15€ ja omat sapuskat 35€ ABC:llä, niistä tosin saa 15% alennusta. Mikä siinä maksaa, suomalainen kallis työ. Jos meillä olisi halvempi työnhinta jäisi huomattavasti enemmän rahaa ilmaston suojeluun. Ruuan alav pitäisi poistaa, ei ole oikein että, valtio hyötyy ihmisten nälästä ja samalla vähentää taloudellisia mahdollisuuksia vähentää hiilipäästöjä. Tosin tekemällä omat eväät olis saavuttanut isot säästöt.

    Kun nyt meuhkataan teollisuuden muka saamista verotuista fossiilisille polttoaineille, todellisuudessa valtion verotulot tulevat vähenemään huomattavasti kun teollisuus siirtyy pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Verottaja ei koskaan anna mitään, se vain joskus ottaa vähemmän kun palauttaa osan keräämistään veroista takaisin. Fossiilisten verotuki on suurin poliittinen huijaus ja vale, jonka vihervasemisto on trollitehtaassaan kehittänyt. Toinen on turpeeen laittaminen Suomessa uusiutumattomaksi energiaksi. Suomea on kohdannut suuri koettelemus nykyhallituksen muodossa. Tosin paljon pahempaa on luvassa, jos Halla pääsee pääministeriksi. Ei ole Suomen kansalla helppoa tämän sirkuksen kanssa.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 604)