› Keskustelut › Luonto › Ilmasto

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 25 26 27 … 59 60 61
  • Planter 5.2.2020, 12:14

    Turve kuitenkin tuottaa enemmän hiilidioksidia tuotettua energiayksikköä kohti kuin kivihiili. Siksi ne Helsingin rouvat ”vihaavat” sitä.

    A.Jalkanen 5.2.2020, 12:18

    Minen ole helsinkiläinen enkä rouva, ehkä siksi en vihaa turvetta. ? Entäs ne puun polton hiilipäästöt per energiayksikkö? Eikö nuo liene samaa luokkaa tai suuremmat kuin turpeen? Olisiko kyse enemmänkin siitä että ei tiedetä turpeen uusiutuvan meillä enemmän kuin sitä käytetään?

    Turpeen polton päästöt raportoidaan energiasektorilla mutta uusi turve syntyy maankäyttösektorilla maankäyttöluokassa kosteikko. Lisäksi luonnontilaiset suot jotka eivät kuulu raportoinnin piiriin. Pitäisi katsoa paljonko ”kosteikoilla” syntyy uutta turvetta. Olisiko tässä raportoinnin täsmentämisen tarvetta?

    Kurki 5.2.2020, 12:23

    AJ. Puun polttoa ei lasketa kahteen kertaan, vaan se huomioidaan maankäyttösektorilla.

    Näinhän tuossa linkissä sanotaan eli puunpolton CO2-päästöt jatetään huomiomatta. Koskee kaikkea puubiomassasta saatavaa energiaa myös kemiallisessa metsäteollisuudessa esim. sellutehtaissa. Mutta kaikki energiantuotannon puukuutiotkin vähentää metsien hiilinielua.

    Taitaa olla koko hakkuupoistumasta pian puolet uusiutuvaa energiaa.

    Puupolttoaineilla katettiin yli neljännes Suomen kokonaisenergian kulutuksesta vuonna 2017. Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöjä ei sisällytetä energiasektorin päästöihin, mutta metaani- ja dityppioksidipäästöt sisällytetään. Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöt ilmoitetaan lisätietoina inventaariossa. Metsästä korjattu biomassa raportoidaan hiilivaraston vähentymisenä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorilla.

    https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

    Planter 5.2.2020, 12:30

    Tarkoitin Helsingin rouvilla lähinnä Arkadianmäen ja Rysselin rouvia. Puun poltosta tulee vielä enemmän CO2 päästöjä kuin turpeesta, mutta me istutamme kaadetun puun tilalle uuden, turpeen nostajat eivät uudista suota yhtä tehokkaasti.

    A.Jalkanen 5.2.2020, 12:33

    Turvekenttä kai yleensä jälkihoidetaan joko metsäksi, lintukosteikoksi tai takaisin suoksi. Ei se istutettukaan puu ole heti iso hiilinielu, joten siinäkin pitää tarkastelu tehdä aluetasolla eli koko Suomen mittakaavassa.

    Puuki 5.2.2020, 12:57

    Miten sen laskee… Energiapuun käyttö (ranka & kokopuu) esmes tarkoittaa sitä, että pienilpm:nen puu otetaan talteen eikä se laho metsään ja vapauta hiiltä ilmoille siellä. Toisaalta lahoava puu lisää myös muiden puiden kasvua…    Metsäteollisuuslaitoksessa poltetaan energiaksi osa sellupuun jämistä. Ei tarvi käyttää fossiilista energialähdettä siihen.  Uusi puun kasvu, jos se on saatu aikaan,  korvaa käytetyn puun  päästöjä.

    Nythän on kehitetty puun kotikäyttöönkin takkoihin yms. sopivia lisäosia jotka vähentää päästöjä ja lisää puulämmittimen hyötysuhdetta.   Niillä melko yksinkertaisilla ohjaimilla saadaan paloilma puiden yläosiin . Kuivat puut ja semmonen vehje takkaan, niin päästöt vähenee ja lämpö ei karkaa harakoille.  Varaava – savukaasut monen kertaan kierrättävä -takkaleivinuuni toimii kyllä muutenkin melko energiatehokkaasti. Mutta varsinkin avotakka on energiasyöppö johon ko. laite sopii paremmin kuin hyvin.

    Kurki 6.2.2020, 17:25

    Suomen metsien hiilinielulaskelma tälle vuodelle huomioiden hakkuiden väheneminen 8 milj.m3 vuoden 2018 78 milj.m3:stä ja poistamalla turpeenpäästöja 4 milj.tn Suomen kokonaispäästöistä, koska luonnon suot sitovat tun määränCO2-kaasua.

    Hakkuusäästö 2020 olisi metsien kasvu 110 mlj.m3 miinus poistuma, joka tänä vuonna olisi n. 82 milj.m3 eli hakkuusäästö olisi 28 milj m3.

    Metsien hiilinielu olisi siis – 1,35*28 milj.tn (hakkuusäästö) – 7 milj,tn (puutuotteet) – 4,78 milj.tn (karikkeen hiilinielu) + 3,0 milj.tn ( ojitukset ja muut päästöt) eli:

    Metsien hiilinielu 2020 olisi – 37,8 – 7 – 4,78 + 3= n.47 milj.tn .

    Kun vähennetään turvepäästöt pois Suomen kokonaispäästöista( 56-4) niin:

    Suomen kaikki kasvihuonepäästöt olisivat 52 milj.tn .

    Eli Suomen hiilitase olisi kuta kuinkin kunnossa?

    A.Jalkanen 6.2.2020, 18:12

    (Yritin vastata mutta tämä ? järjestelmä hukkasi taas kaiken vaikka poistin linkit, ?! Se on tuo https-hässäkkä mitä järjestelmä ei siedä. Eikun uudelleen…)

    Vapo kertoo omilla sivuillaan, että turvetuotanto on tällä hetkellä noin 12 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kuitenkin vuosi vuodelta aleneva:

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Luonnonvarat/Turvetuotanto_vahenee_Suomessa(27970)

    Emeritusprofessori Ilkka Savolainen näkyy antaneen tällaisen arvion: ”Ainoat suot, joissa turpeen määrä hyvin hitaasti lisääntyy, ovat luonnontilaiset suot, joita on Suomen soista noin 40 prosenttia. Ne sitovat viitisen miljoonaa CO2-tonnia vuodessa.” Lähde: suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/turveko-uusiutuvaa-energiaa-vapo-kayttaa-vanhaa-tietoa/

    Paavo Ojanen eilen sähköpostitse:

    ”Turpeen noston ja käytön CO2-päästöt (= turpeen hävikki) on n. 7,3 Mt CO2 vuodessa. (KHK-inventaario 2018). Turvetta kerryttävän (= ojittamattoman/ennallistetun) suon turpeen kertyminen aiheuttaa hiilinielun n. 70 g CO2/m2 vuodessa. Nuo kun suhteutetaan, saadaan karkea arvio, että tarvitaan n. 10 miljoonaa ha toimivaa suota sitomaan turpeen käytön päästöt. Eli suunnilleen koko Suomen suopinta-ala, joka meillä oli ennen ojitusta.”

    Summa summarum.

    Vaikka ei tarkalleen tiedetä uuden turpeen muodostumisen määrää, voidaan melko varmasti sanoa että jos turpeen käytössä pysytään alenevalla uralla, jossain vaiheessa luonnontilaiset suot ja ennallistuvat turvemaat suunnilleen kattavat siitä aiheutuvat päästöt muodostamalla uutta turvetta. Kasvihuonekaasujen raportoinnissa emme kuitenkaan saa ainakaan nykysääntöjen puitteissa laskea hyväksemme luonnontilaisten soiden hiilensidontaa.

    Toinen huomiota kaipaava kohde olisivat turvepohjaiset pellot, joita voitaisiin yrittää siirtää harvemmin muokattaviin maankäyttöihin, kuten nurmelle tai metsitykseen. Niistä arvellaan syntyvän jopa puolet maatalouden khk-kokonaispäästöistä.

    Kurki 6.2.2020, 18:53

    Korjaan tuota laskelmaa sitten niin, että käytän vain 4,0 milj.tn  vähennystä ja täsmennän, että tätä laskelmaa ei sitten rajoita mitkään LULUCF-sopimukset.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/taas-yksi-omituisuus-nielulaskemissa-suomen-ojittamattomia-luonnontilaisia-soita-ei-laskelmiin-hyvaksyta/bcfa2162-ea1b-4f5d-9058-6b9c9a601970

    Aimo Jortikka 6.2.2020, 19:05

    Vapo julkisti joulukuussa tiedotteen, jonka mukaan se ennakoi, että energiaturpeenkäyttö puolittuu nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Eli turpeen käytön vähentyminen on kiihtynyt todella paljon.

    Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla turve on selvästi kalliimpi polttoaine kuin hake ja jopa kalliimpi kuin ainespuu

    https://www.vapo.com/blogi/posts/127/vale_emavale_ennuste#8beb27d5

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 604)
1 2 3 … 25 26 27 … 59 60 61